Hufvudstadsbladet
Hufvudstadsbladet (lyh. HBL[2]) on Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti.[3] Lehteä julkaistaan Helsingissä, ja siinä käsitellään koko maan asioita.[3] Lehden päätoimittaja on Erja Yläjärvi. Lehti ilmestyy päivittäin, ja sen painettu levikki on noin 23 000. Vuodesta 2004 lähtien lehti on ollut tabloid-kokoinen.[3]
Hufvudstadsbladet | |
---|---|
![]() |
|
![]() Hufvudstadsbladet 10. tammikuuta 1865. |
|
Lehtityyppi | sanomalehti |
Kustantaja | KSF Media |
Julkaisija | Hufvudstadsbladet Ab |
ISSN | ISSN 0356-0724 |
Levikki |
![]() |
Kokonaislevikki |
![]() |
Perustettu | 1864 |
Päätoimittaja | Erja Yläjärvi |
Kotikunta | Helsinki |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | tabloidi |
Ilmestymistiheys | ma–su |
Kieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
HBL.fi |
Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi Yläjärven jälkeen on toukokuussa 2023 nimitetty Helsingin Sanomien kehityspäällikkö Kalle Silfverberg. Hän on samalla KSF Median kaikkien lehtien vastaava kustantaja.[4] Hän aloittaa elokuussa 2023, ja Yläjärvi siirtyy syyskuun alussa Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.[5]
Lehden nimessä oleva sana hufvud kirjoitetaan yhä aiemman ruotsin oikeinkirjoitussäännöstön mukaan; nykyruotsin mukainen muoto olisi huvud.
Historia

Hufvudstadsbladetin perusti August Schauman vuonna 1864, ja lehden ensimmäinen numero ilmestyi 5. joulukuuta samana vuonna. Aluksi lehti ilmestyi vain kuudesti viikossa, eikä sitä myyty irtonumerona. Hufvudstadsbladetista tuli jo 1800-luvun lopussa Suomen suurin päivälehti. Vuonna 1885 Hufvudstadsbladet myytiin Arthur R. Frenckellille, joka 1888 perusti oman kirjapainon. Vuonna 1896 se taas hankki haltuunsa Suomen ensimmäisen rotaatiopainon. Oma kirjapainoyhtiö Hufvudstadsbladets Förlags- och Tryckeri Ab perustettiin 1920.
Vuonna 1921 lehden osti Amos Anderson. Hän toimi lehden päätoimittajana vuosina 1922–36 ja hallituksen puheenjohtaja aina kuolemaansa asti vuoteen 1961. Amos Anderson määräsi omaisuutensa testamentissaan Konstsamfundet-säätiölle, joka on Andersonin kuoleman jälkeen ollut Hufvudstadsbladetin pääomistaja.
Päätoimittajat
August Schauman | 1864–1885 |
Arthur R. Frenckell | 1885–1928 |
Amos Anderson | 1928–1936 |
Egidius Ginström | 1936–1959 |
Torsten Steinby | 1960–1974 |
Jan-Magnus Jansson | 1974–1987 |
Håkan Hellberg | 1987–1992 |
Bo Stenström | 1992–1995 |
Rafael Paro | 1995–1997 |
Erik Wahlström | 1997–2002 |
Barbro Teir ja Max Arhippainen | 2002–2008 |
Hannu Olkinuora | 2008–2011 |
Jens Berg | 2011–2015 |
Tommy Westerlund | 2015–2016 |
Susanna Landor[6] | 2016–2021 |
Erja Yläjärvi | 2021–2023[7] |
Katso myös
Lähteet
- Levikkitilasto 2018 Media Audit Finland. Viitattu 19.5.2019. [vanhentunut linkki]
- Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.2.2013.
- Hufvudstadsbladet lyhyesti Hufvudstadsbladet. Arkistoitu 24.9.2012. Viitattu 28.5.2012.
- Jussi Mankkinen: HBL:n uusi päätoimittaja on Kalle Silfverberg Yle.fi, uutiset. 9.5.2023. Viitattu 10.5.2023.
- Silfverbergisä HBL:n päätoimittaja. Helsingin Sanomat, 10.5.2023.
- Susanna Ilmonista tulee HBL:n päätoimittaja Iltalehti. Viitattu 12.6.2019.
- Skogberg, Lena: Erja Yläjärvi blir chefredaktör på Helsingin Sanomat. Hufvudstadsbladet 7.3.2023.
Aiheesta muualla
- Arkisto Reuters rutassa julkaistuista jutuista. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1890: Hufvudstadsbladet
- Hufvudstadsbladet hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Yhä ilmestyvät lehdet | |
---|---|
Lopetetut lehdet | |
Ahvenanmaalla ilmestyvät lehdet |