Hudsoninlahti

Hudsoninlahti (engl. Hudson Bay, ransk. Baie d’Hudson, creeksi Wînipekw, Wînipâkw) on 1 230 000 neliökilometrin laajuinen merivesialue koillisessa Kanadassa. Vesialue rajoittuu pääosin alueelle 78°—95° läntistä pituutta ja 51°—70° pohjoista leveyttä. Se on suurin yleisesti lahdeksi laskettava vesialue.

Hudsoninlahti
Hudsoninlahden valuma-alue.
Kartta maankohoamisesta maapallon eri osissa.

Hudsoninlahteen virtaa useita jokia Ontarion, Québecin ja Manitoban provinsseista sekä Nunavutin territoriosta. Hudsoninlahden eteläosaan kuuluu myös Jamesinlahti. IHO:n luetteloissa Hudsoninlahti on Pohjoisen jäämeren lahti. Lahden suurin saari on Southamptoninsaari, joka on maailman 33. suurin saari. Belchersaarten saariryhmä lahden kaakkoisosassa käsittää kaikkiaan yli 1 500 saarta.

Hudsoninlahti on yhteydessä Atlantin valtamereen koillisessa sijaitsevan Hudsoninsalmen kautta, ja Pohjoiseen jäämereen Foxe, Fury, ja Hecla -nimisten salmien kautta.[1] Kaikki Hudsoninlahden ja Jamesinlahden saaret kuuluvat hallinnollisesti Nunavutin territorioon.

Hudsoninlahtea ympäröivät maa-alueet tunnetaan yleisesti nimellä Hudsoninlahden alamaa (engl. Hudson Bay Lowlands), ja sen pinta-ala on noin 324 000 neliökilometriä. Lahden keskisyvyys on 125 metriä ja alle 80 metriä 20–100 kilometrin etäisyydellä rannikosta. Tundramaisemaa halkovat lukuisat joet, ja alueen maannos tunnetaan yleisesti nimellä muskeg. Alue on muovautunut jäätiköiden laajetessa ja supistuessa vuosituhansien saatossa. Muinaisrantoja on jopa satojen kilometrien päässä nykyisestä rannikosta. Alueella on maailman suurin maankohoaminen, 13,1 mm vuodessa. [2]

Historia

Hudsoninlahti nimettiin aluetta vuonna 1610 Discovery-aluksella tutkineen Henry Hudsonin mukaan.[1] Neljännellä matkallaan Hudson purjehti Grönlannin ympäri lahdelle, ja kartoitti suurimman osan sen itärannikosta. Talven tultua Hudsonin alus juuttui jäihin, mutta miehistö selviytyi maihin rakennetussa tukikohdassa Jamesinlahden eteläpäässä. Kun jää suli keväällä, Hudson halusi tutkia ja kartoittaa lahden länsiosaa, mutta Discoveryn miehistö nousi kapinaan 22. kesäkuuta 1611.[3]

Kuusikymmentä vuotta myöhemmin purjealus Nonsuch saapui lahdelle ja menestyksekkäästi harjoitti turkiskauppaa cree-intiaanien kanssa. Tämä johti Hudson's Bay Companyn perustamiseen, ja yhtiö on säilyttänyt nimensä aina näihin päiviin saakka. Britannian hallitsija myönsi yhtiölle yksinoikeuden kaupankäyntiin Hudsoninlahden valuma-alueella, Rupertinmaalla.[1] Kyseessä olevan alueen koko oli noin 3 900 000 neliökilometriä, ja se luovutettiin vuonna 1870 Kanadalle osaksi Luoteisterritorioita jolloin myös monopoli menetettiin.

Asutuskeskuksia Hudsoninlahden rannalla
Manitoba
Nunavut
Ontario
Québec

Lähteet
  1. Hudson Bay Canadian Encyclopedia. Viitattu 7.7.2015.
  2. John P. Bluemle: Glacial rebound, warped beaches and the thickness of the glaciers in North Dakota dmr.nd.gov.
  3. 22. June 1611 Hudson set adrift by mutineers History Channel. Viitattu 7.7.2015.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.