Hudson Taylor

Taylor syntyi 21. toukokuuta 1832 kemisti-apteekkari ja metodistimaallikkosaarnaaja James Taylorin ja Amelia (s. Hudson) Taylorin perheeseen.

1858 Taylor avioitui Maria Jane Dyerin kanssa. Tämä oli Lontoon lähetysseuran pastorin Samuel Dyerin orpo tytär. Hudson tapasi tyttökoulun opettajana toimivan Marian Ningbossa. Perhe otti kasvatikseen ningbolaisen Tianxi-pojan. Perheen ensimmäinen oma lapsi kuoli 1858. Muut lapset: Grace 1859, Herbert 1861, Frederick 1862, Samuel 1864, Jane 1865 ja Maria 1867. Jane kuoli synnytyksessä ja Grace-tytär kuoli aivokalvontulehdukseen 1867.

1870 Taylorit tekivät vaikean päätöksen: he lähettävät Bertien, Freddien ja Marian (Samuel kuoli tuona vuonna) neiti Emily Blatchleyn mukana kotiin Englannissa. Noel syntyi heinäkuussa ja menehtyi ravitsemushäiriön takia puutostilaan. Maria itse menehtyi muutamia päiviä myöhemmin koleraan. Puolison kuolema järkytti Tayloria syvästi. Hänen oma terveytensä horjui jo aiemmin. Parantuakseen hän lähti Englantiin tavaroineen 1871.

Englannissa Taylor avioitui vuodesta 1866 lähettitoverina toimineen Jane Elizabeth "Jennie" Fauldingin kanssa. Hän ja Jennie palasivat Kiinaan loppuvuodesta 1872. He olivat Nanjingissa,  kun Jennie synnytti kuolleet kaksoset 1873. Tayloreille syntyi Ernest 1875 ja Hangzhoussa Amy 1876. Hudsonin ja Marian ainoa eloonjäänyt tytär Maria kuoli Wenzhoussa 1897. Tyttären perheeseen jäi lähetystyöntekijäaviomies John Joseph Coulthard ja neljä pientä lasta. Maria auttoi monta kiinalaista naista kristityksi lyhyen elämänsä aikana.

Terveyssyistä Taylor muutti vaimoineen eläkkeelle Sveitsiin. Vaimo Jennie kuoli syöpään Les Chevalleyresissa Sveitsissä 1905. Taylor palasi 11. ja viimeisen kerran Kiinaan. Hän kävi Yangzhoussa ja Zhenjiangissa sekä myös muissa kaupungeissa. Kuolema kohtasi hänet hänen lukiessaan kotona Changshassa. Hänet haudattiin ensimmäisen vaimonsa Marian vierelle Zhenjiangin pienelle englantilaisten hautausmaalle lähelle Jangtse-jokea.

17-vuotiaana Taylor luki evankelioivaa traktaattilehtistä “Richard raukka”, Hän heräsi ja hänestä tuli kristinuskoa tunnustava joulukuussa 1849. Hän päätti lähteä Kiinaan lähetystyöhön. Hän otti yhteyden Plymouth-veljien Bagdadissa toimivan lähetysjärjestön jäseneen ja oppi lähetystyön periaatteita. Tayloriin teki vaikutuksen Walter Henry Medhurstin teos  China: Its State and Prospects (Kiinan valtio ja sen mahdollisuudet). Hän alkoi opiskella Mandariini-kiinaa, kreikkaa, hepreaa ja latinaa.  

1851 Taylor muutti Kingstoniin Robert Hardeyn lääketieteelliseksi assistentiksi. Hän alkoi valmistautua uskon ja palvelun mukaiseen elämään sekä halusi noudattaa Jumalan tahtoa kaikessa. Hän harjoitteli jakamalla ilosanomatraktaatteja ja saarnaamalla ulkona köyhälistölle. 1852 Taylor aloitti lääketieteen opinnot Royal London –sairaalassa Whitechapelissa. Tämäkin oli valmistautumista Kiinan työhön. Englannissa kiinnostusta herätti Kiinan sisällissota. Tämä virheellisesti kohdistui joukkoliikkeenä kristittyihin. Perustettiin kiinalainen evankelioimisjärjestö. Taylor tuli järjestön palvelukseen ensimmäisellä lähetysmatkallaan. Taylor lähti Kiinaan lääketieteen opinnot keskeyttäen 19. syyskuuta 1853

Myöhemmin Taylor täydensi tutkintonsa Surgeonsin Kuninkaallisessa yliopistossa harjoitellen Kuninkaallisessa Lontoon sairaalassa sekä suoritti siellä myös kätilöopinnot 1862.

Hudson Taylor 21-vuotiaana

Hudson Taylor melkein tapettiin Shanghain sisällissodan aikaan

Hudson Taylor matkusti veneellä Kiinan kanavia ja vesiteitä pitkin, saarnasi ja jakoi Raamatun osia

Lammermuir-ryhmä: 16 lähettiä ja Taylorit neljän lapsensa kera

Hudson Taylor yksin yöllä varkaan seuratessa

Taylor lähti Kiinaan syyskuussa 1853 ja saapui Sanghaihin maaliskuussaa 1854. Matka oli vaikea kuukausikaupalla kestäneen trooppisen merenkäynnin takia. Kiinassa puolestaan sisällissota johti hänet ensimmäiseksi vuodeksi kaaoksen keskelle.

Taylor teki 18 evankeliointimatkaa alkaen Shanghain lähistöltä 1855. Köyhä väki otti hänet yleensä vastaan, kiitos hänen lääketieteellisen tarjontansa ja taitonsa. Hän pukeutui kansalliseen kiinalaiseen vaateparteen, kasvatti letin ja täten vierailut tapahtuivat häiriöittä. Kuitenkin Taylor tiesi häntä kutsuttavan mustaksi paholaiseksi pitkän päällystakin vuoksi. Hän jakoi tuhansittain kiinalaisia evankelioivia traktaatteja ja osia Raamatusta ympäri Shanghaita. Shanghaissa ollessaan hän otti luoksensa kiinalaisen Hanban-pojan ja huolehti hänestä.

Skotlantilainen evankelista William Chalmers Burns englantilaisesta presbyteerien lähetysjärjestöstä aloitti työnsä Shantoussa ja oli Taylorin kanssa yhteistyössä. Tultuaan uudelle lähetysmatkalleen Taylor löysi kaikki Shanghain tulipalossa säästyneet lääketieteelliset tarvikkeensa. Kuitenkin lokakuussa 1856 matkustaessaan Kiinan läpi häneltä ryöstettiin miltei kaikki omistamansa.

Asetuttuaan Ningboon 1857 Taylor sai kirjeen George Mülleriltä. Müller kannusti Tayloria ja työkumppani  John Jonesia lopettamaan ongelmallisen lähetystyötavan, johon Müller itse oli opastanut. Sen sijaan olisi perustettava Ningbon lähetys. Neljä kiinalaista tuli työyhteyteen.

Suuren lähettien joukon saapuminen Kiinaan, yhtä hyvin kuin heidän aikomuksensa pukeutua kansallisiin asusteisiin, aiheutti paljon puhetta ja myös kritiikkiä Shanghain vierasmaalaisten alueella heitä ja nuorta Kiinan sisälähetystä kohtaan. Joukko pukeutui kiinalaisiin vaatteisiin puheista piittaamatta, jopa naislähetit, mitä siihen aikaan pidettiin skandaalina. Kun muut Kiinan lähetit noudattivat brittiläisiä tapoja, Taylor oli vakuuttunut, että evankeliumi edellytti heidän oppivan kiinalaista elämäntapaa, jos lähetit sopeutuisivat väestön kulttuuriin saavuttaakseen heidät. Hän perusteli kantaansa apostoli Paavalin esimerkillä.

He matkustivat alas Kiinan suurta kanavaa pitkin asettuakseen ensiksi sodan runtelemaan Hangzhoun kaupunkiin. Taylor alkoi tehdä lääkärintarkastuksia ja saarnata joka päivä uuvuttavalla tahdilla. Sadoittain tultiin kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Taylorin kotimaan työskentelyjakso kesti yli viisi vuotta. Toukokuussa 1866 Taylorin perhe lähti purjehtimaan kohti Kiinaa klipperi Lammermuirilla. Heidän uusi lähetystiiminsä nimettiin Lammermuir-ryhmäksi. Nelikuukautisella matkalla he kokivat kaksi hirmumyrskyä, Toinen oli Eteläisellä Kiinan merellä ja vaarallisempi Tyynellä valtamerellä, mikä melkein haaksirikkoutti aluksen. Shanghaihin saavuttiin syyskuussa 1866. Lammermuir-ryhmässä ilmeni työtä haittaavia ristiriitoja. Tilanne parani Taylorin Grace-tyttären kuoltua aivokalvontulehdukseen 1867. Ristiriidat tasoittuivat ja ryhmä yhtenäistyi.

1868 Taylorit lähettien ryhmän kera aloitti työtänsä Yangzhoussa. Mutta ongelmat jatkuivat. Heidän lähetysasemalleen hyökättiin, se ryöstettiin ja poltettiin Yangzhoun mellakan aikaan. Oli väkivaltaa ja haavoittumisia, mutta ketään ei tapettu. Kansainvälisesti kauhisteltiin brittiläisten hyökkäystä Kiinaan. Britannian lehdistö kritisoi Kiinan sisälähetystä ja Tayloria jopa sodan aloittamisesta. Taylor ei koskaan halunnut sotilaallista väliintuloa. Silti jotkut Britannian parlamentin jäsenet halusivat keskeyttää kaiken lähetystyön Kiinassa. Kuitenkin Taylorit palasivat myöhemmin samana vuonna jatkamaan työtänsä Yangzhoussa ja moni tuli kristityksi työn tuloksena. - Taylorit myös lunastivat koko Ningbon sairaalan toiminnot William Parkerilta.

Vuosina 1874 ja 1875 Taylorin työteho oli huono perheen tapahtumien vuoksi. Hän otti käyttöönsä jokialuksen tultuaan Kiinaan. Kun Taylorin voimat palautuivat ja Jennie jäi lasten kanssa Englantiin, Taylor palasi Kiinaan vuonna 1876 18 uuden lähetin kera. Taylorin Englannin matkan ajan Kiinan sisälähetystä johti pääsihteeri Benjamin Broomhall, Taylorin sisaren Amelien aviomies.

1876:sta 1878:aan Taylor matkusteli ympäri Kiinaa ja avasi lähetysasemia. Tämä mahdollistui, kun Chefoo Convention (Chefoon edustajakokous) allekirjoitti 13. syyskuuta 1876 Britannian ja Kiinan –välisen sopimuksen. Lähetystyö tuli lailliseksi sisä-Kiinassa. 1878 Jennie palasi Kiinaan alkaen työskentelyllään tukea naisten lähetyspalvelua. 1881 CIM saavutti 100 lähetin rajan.

Uutiset Boxer-kapinasta ja sen aiheuttamasta häiriöstä lähetystyöhön rasitti Tayloria 1900. Kuitenkin kiinnostus Kiinan sisälähetykseen suureni ja sen vaikutus kasvoi. Vaikka CIM menetti yhden lähetysaseman (58 lähettiä ja 21 lasta tapettiin), Taylor kielsi maksuvaatimukset omaisuuden tai hengen menettämisestä osoittaakseen kristityn nöyryyttä ja lempeyttä. Jotkut kritisoivat, mutta myötätuntoa antoi Britannian ulkomaan lähetystö. Sen Pekingin päällikkö lahjoitti CIM:ille 200 £ lausuen ihailunsa ja myötätuntonsa. Kiinalaiset liikuttuivat Taylorin asenteesta.

Hudson Taylor n. vuonna 1885

Terveysongelmien ilmettyä Taylor päätti 1860 perheineen palata Englantiin kotimaanlomalle. Taylorit palasivat klipperi Jubileella mukanaan Grace-tyttärensä sekä Ningbosta mukaan otetun Wang Laijun kera. Nuoren miehen piti avustaa Raamatun käännöstyön jatkamisessa Englannissa.

Taylor jatkoi Englannissa Uuden Testamentin kääntämistä Ningbon murteelle kirkollisen lähetysjärjestön tukemana Frederick Foster Goughin yhtiön ollessa kustantajana. Vaimonsa Marian kera hän kirjoitti kirjan Kiinan hengellinen tarve ja vaatimukset (1865). Kirja oli sytykkeenä Kiina-sympatialle ja lähetystyön tarpeisiin. Kirjassa Taylor kirjoitti: "Kaunopuheisuus kiinalaisille on kuin kynä kastettuna tuleen maalatessa tämän kansan elämänolosuhteita."

Taylor kiersi ahkerasti Britteinsaaria puhuen kirkoissa ja mainostaen Kiinan tarpeita. Kotimaisemissa Lontoon East Endissä hän toimi myös Newgaten vankilapappina. Tänä aikana hän ystävystyi Metropolitan Tabernaakkelin pastorin Charles Haddon Spurgeonin kanssa ja sai tästä elämänmittaisen työnsä tukijan. Myös nuori Thomas John Barnardo isännöi kodissaan saaden varteenotettavia lähetystyön ehdokkaita vuosina 1865 ja 1866. Taylorin kotimaan työskentelyjakso kesti yli viisi vuotta.

25. heinäkuuta 1865 Brightonissa Taylor päättäväisesti vihkiytyi Jumalalle löytääkseen uuden yhteisön ja aloittaakseen evankelioinnin vielä saavuttamattomissa Kiinan maakunnissa. Hän perusti pian Kiinan sisälähetyksen William Thomas Bergerin kanssa. Vuotta lyhyemmässä ajassa he saivat 21 lähetystyöntekijää ja työn taloudellista tukea. Vuoden 1866 alkupuolella Taylor julkaisi ensi painoksen Kiinan sisälähetyksen tutkielmasta, jota myöhemmin julkaistiin nimellä Kiinan miljoonat.

1869 Taylor vaikuttui Henry Lawin kirjasta Kristus kaikessa. Uusi ymmärrys Kristuksen avusta säilyi Taylorilla elämänsä ajan. Tuolloin hän kertoi lähetti Charles Henry Juddille: "Oi, herra Judd, Jumala teki minusta uuden miehen!" Taylor kustansi myöhemmin Harriet Beecher Stowen kirjasen Kuinka eletään Kristuksessa. Tämä oli jatkoa Christopher Deanin 1847 julkaisemalle kirjalle Uskonto sellaisena kuin sen tulee olla.

Tähän aikaan Englannissa tuli Taylorin evankeliointityön tukijaksi kuuluisa Studdin krikettiperhe. Mukana oli kolme herätyksen kokenutta veljestä. Eräs heistä, kriketinpelaaja Charles Studd Cambridgen yliopiston hengellisestä toveripiiristä (Cambridgen seitsikosta) tuli lähetystyöhön Kiinaan.  

Taylor palasi Englantiin 1883. Hän puhui Kiinan tarpeista rekrytoida enemmän lähettejä. Tarvetta oli 225:lle lähetille ja 59 kirkolle. 1887 tavoite “Sata lähetystyöntekijää” ylittyi. Taylor sai 1888 14 lähettiä Yhdysvalloista. USA:ssa Taylor teki puhujamatkoja moniin kohteisiin mukaan lukien Niagaran Raamattukonferenssi, jossa hän tutustui Cyrus Scofieldiin, myöhemmin oli Dwight L. Moodyn vieraana ja saarnasi Chicagossa. Moody ja Scofield sen jälkeen pitivät esillä ja tukivat Pohjois-Amerikassa Kiinan sisälähetystä.

Taylorin hengellinen perusta oli metodismissa, mutta William Garrett Lewis otti hänet baptistisen Westbourne Grove –kirkon jäseneksi. Vahva yhteys Taylorilla oli Open Brethernin (Avoin veljeskunta) jäseniin, kuten George Mülleriin. Hänen teologiansa ja käytäntönsä oli yhteiskristillistä.

Käsikirjoitukset ja kirjeet jäivät James Hudson Taylorille ja Kiinan sisälähetyskokoelma Idän ja Afrikan collegen opiskelijoiden arkistoon Lontoossa.

Taylorin talo löytyy Hong Kongin Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen (YMCA) Kristillisen korkeakoulun rakennuksien joukosta.

• Uskonsankari Kiinan lähetystyössä: 1, Muistelmia. Suomentanut Lilli Rainio. Suomen lähetysseura, 1911.
• Uskonsankari Kiinan lähetystyössä: 2, Kiinan sisämaan lähetyksen johtaja. Kirjoittanut O. Schultze, suomentanut Lilli Rainio. Suomen lähetysseura, 1913.
• Nuori Hudson Taylor muistelmiensa valossa. Suomentanut Lilli Rainio. Suomen lähetysseura, 1938.

• Howard Taylor, Hudson Taylor ja Kiinan sisämaanlähetys eli mies, joka uskoi Jumalaan. Suomentanut A-L. Mattson. Ristin voitto, 1936.
• Howard ja Geraldine Taylor, Hudson Taylorin hengellisen elämän salaisuus. Suomentanut Annamari Kortelainen. Päivä, 2014.

• Howard ja Geraldine Taylor, Hudson Taylor ja Kiinan sisämaanlähetys eli mies, joka uskoi Jumalaan, Ristin Voitto, Helsinki, 1962