Hudiksvall

Hudiksvall on Ruotsin entinen kaupunki ja nykyinen Hudiksvallin kunnan keskustaajama. Hudiksvall sijaitsee Ruotsin Norlannissa, jossa se kuuluu Gävleborgin lääniin ja historialliseen Hälsinglandin maakuntaan. Luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna kaupunki sijaitsee Selkämeren länsirannalla. Hudiksvallin taajamassa oli 15 015 asukasta vuoden 2010 lopussa.[1]

Hudiksvall

Storgatan Hudiksvallin keskustassa.

Hudiksvall

Koordinaatit: 61°44′N, 17°08′E
Valtio Ruotsi
Lääni Gävleborgin lääni
Maakunta Hälsingland
Kunta Hudiksvallin kunta
Pinta-ala
 – Maa 10,08 km²
Väkiluku 15 015
 – Väestötiheys 1 489,6 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]


















Kaupungin jalkapallojoukkue Hudiksvall FF pelaa Ruotsin neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla, kakkosdivisioonassa.[2]

Historiaa

Vuonna 1560 paikannimi kirjoitettiin muodossa Hoffvidvickzvaldh, johon sisältyi kylännimi Hudik, joka oli aiemmin muotoa Huvudvik, joka taas on nykyisen Lillfjärdenin vanha nimi. Loppuosa vall tarkoittaa ruohikkoa. Paikannimi Hudiksvall tarkoittaa siis "Hudikin osaa ruohikosta".

Hudiksvallin satamapaikan perusti Kustaa Vaasa, ja hänen poikansa Juhana III antoi sille kaupunkioikeudet vuonna 1582. Se sai tapulikaupungin oikeudet ja oli turkisten, raudan, kuparin ja puutavaran vientisatamana. Kaupunki on palanut maan tasalle kymmenisen kertaa, pahimmin vuonna 1721, kun venäläiset polttivat kirkkoa lukuun ottamatta kaikki rakennukset. Vuoden 1792 palon jälkeen Raatihuoneentorin itäpuolelle tehtiin ruutuasemakaava, jotta tuli ei leviäisi niin tuhoisasti.

Väestönkehitys
Hudiksvallin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
 11 961
1965
  
 12 667
1970
  
 14 351
1975
  
 15 004
1980
  
 14 675
1990
  
 14 949
1995
  
 15 395
2000
  
 14 996
2005
  
 14 850
2010
  
 15 015
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[3] Hudiksvall kasvoi yhteen Sannan kanssa vuonna 1970.[3]

Maantiedettä

Ennen kuntauudistuksia Hudiksvallin kaupunkiin kuuluivat nykyinen taajama sekä saaret Agön, Drakön, Kråkön ja Bålsön. Alueen keskiosat ovat varsin jyrkkämaastoisia Hudiksvallsfjärdenin sisäosassa. Suurin osa alueesta on nykyään asemakaavoitettua.

Hudiksvallin entisen kaupungin alue vastaava pääosin Hudiksvallin taajamaa lukuun ottamatta Djupedin, Sandvallan, Sannan, Håstahöjdenin ja Håsta samt Visvallin kaupunginosia, jotka kuuluivat aiemmin Hälsingtunan kuntaan ja kuuluvat yhä samannimiseen seurakuntaan. Esikaupunkialue Idenor puolestaan sijaitsee entisen Idenorin kunnan alueella.

Kaupungin keskustan halki kulkee Eurooppa-tie E4 ja Ostkustbananiksi kutsuttu rautatie. Lisäksi Hudiksvallista on Dellenbanania pitkin rautatieyhteys Ljusdaliin.

Media

Paikallislehti Hudiksvalls Tidning ilmestyy paperisena neljästi ja sähköisenä viidesti viikossa.

Kuvia kaupungista
  • Ranta-aittoja Strömmingsundetissa.
  • Hudiksvall noin vuonna 1700. Kuva teoksesta Suecia antiqua et hodierna.
  • Vanhaa asutusta Hamngatanilla.
  • Työväentalo (folkets hus) Rådhustorgetin laidalla.
  • Kaupunginhotelli on esimerkki kasvusta 1800-luvulla. Hotellin alta kulkee Ostkustbananin rautatie.

Lähteet
  1. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Hudiksvalls Förenade FF Svensk Fotboll. Viitattu 27.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Gävleborgin läänin kuntien keskustaajamat
    Bergsjö (Nordanstigin kunta) • Bollnäs • Edsbyn (Ovanåkerin kunta) • Gävle • Hofors • Hudiksvall • Ljusdal • Ockelbo • Sandviken • Söderhamn
    Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.