Hr. Ms. Johan Maurits van Nassau (1932)
Hr. Ms. Johan Maurits van Nassau oli Alankomaiden kuninkaallisen laivaston tykkivene.
| Hr. Ms. Johan Maurits van Nassau | |
|---|---|
 Hr. Ms. Johan Maurits van Nassau |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Koninklijke Maatschappij De Schelde, Vlissingen |
| Kölinlasku | 17. heinäkuuta 1931 |
| Laskettu vesille | 20. elokuuta 1932 |
| Palveluskäyttöön | 5. huhtikuuta 1933 |
| Loppuvaihe | upotettu 14. toukokuuta 1940 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 480 t (standardi) 1 822 t (kuormattu) |
| Pituus | 78,7 m |
| Leveys | 11,5 m |
| Syväys | 3,6 m |
| Koneteho | 2 100 ihp |
| Nopeus | 15 solmua |
| Miehistöä | 124 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
3 × 150 mm No.8 -tykkiä 2 × Bofors 40 mm ilmatorjuntatykkiä 4 × .50" konekivääriä 3 × .303" konekivääriä |
Valmistus
Alus tilattiin Koninklijke Maatschappij De Scheldeltä Vlissingenistä ja sen köli laskettiin 17. heinäkuuta 1931 telakkanumerolla 195. Alus laskettiin vesille 20. elokuuta 1932 ja se otettiin palvelukseen 5. huhtikuuta 1933.[1]
Palvelus
Toisen maailmansodan alkaessa alus oli Hollannin Itä-Intiassa, mistä se palasi Alankomaihin uuden tykistönkoululaiva Hr. Ms. Van Kinsbergen saavuttua.[1]
Saksan aloitettua hyökkäyksensä länteen 10. toukokuuta 1940 alus oli etsintä- ja vartioaluksena Vlissingenissä, missä se joutui Saksan ilmavoimien hyökkäyksen kohteeksi. Aluksen ilmatorjuntamiehistöjen onnistui ampua alas yksi hyökkääjistä. Alus viipyi alueella muutaman päivän ennen kuin se sai määräyksen Saksan laskuvarjojoukkojen valtaamaa Waalhavenin lentotukikohtaa Rotterdamissa. Alus saapui Hoek van Hollandiin, mutta hävittäjä Hr. Ms. Van Galenin tuhouduttua ilmahyökkäyksessä operaatio peruutettiin.[1]
Den Helderissä ollut alus sai käskyn 12. toukokuuta vaientaa tykkitulella saksalaisen tykistöpatterin lähellä Afsluitdihkia. Alus avasi 14. toukokuuta tulen tuhoten Saksan 1. ratsuväkidivisioonan 88 millimetrin tykistöpatterin, joka oli noin 18 kilometrin etäisyydellä aluksesta. Aluksen kehittynyt tulenjohtojärjestelmä mahdollisti tehtävässä vaaditun tarkkuuden. Hyökkäyksen jälkeen Saksan ilmavoimat hyökkäsi aluksen kimppuun tuloksetta.[1]
Alankomaiden sotatoimet olivat kuitenkin jo päättymässä ja siten Alankomaiden kuninkaallinen laivasto lakkasi olemasta itsenäinen puolustushaara. Alkoi kaluston ja henkilöstön evakuointi ja alus lähti 14. toukokuuta Den Helderistä miinalaivojen Hr. Ms. Jan van Brakelin, Hr. Ms. Douwe Aukesin ja Hr. Ms. Nautiluksen sekä torpedoveneiden Hr. Ms. G 13 ja Hr. Ms. G 15 kanssa. Iltapäivällä noin 16 kilometriä Callantsoogista länteen Saksan ilmavoimat hyökkäsi osaston kimppuun. Suurimpana aluksena Johan Maurits van Nassau oli päämaali. Alukseen osui kaksi tai kolme pommia, joista yksi sytytti tulipalon lähellä ammusvarastoa. Miehistö määrättiin jättämään laiva. Hyökkäyksessä sai surmansa kahdeksan miehistönjäsentä.[1]
Myöhemmin pelastusalus Hr. Ms. Dorus Rijkers toimitti pääosan eloonjääneistä takaisin Den Helderiin ja pienempi osa matkasi osaston muiden alusten mukana Britteinsaarille.[1]
Lähteet
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
Viitteet
|
Edeltäjä: Flores-luokka |
Alankomaiden laivaston tykkiveneet | Seuraaja: Hr. Ms. Van Kinsbergen |
| Rannikkotaistelulaivat |
Koningin Regentes • Hr. Ms. Jacob van Heemskerck• Hr. Ms. De Zeven Provinciën |
|---|---|
| Risteilijät |
Holland • Java • Hr. Ms. De Ruyter • Tromp • De Zeven Provinciën |
| Hävittäjät | |
| Fregatit | |
| Tykkiveneet ja sluupit |
Gruno • Flores • Hr. Ms. Johan Maurits van Nassau • Hr. Ms. Van Kinsbergen • K |
| Torpedoveneet |
Hr. Ms. Christiaan Cornelis • G 13 • Hr. Ms. Z 3 • Z 5 |
| Miinalaivat |
Hydra • Douwe Aukes • Prins van Oranje |
| Miinanraivaajat |
M • A • Jan van Amstel • MMS-luokka |
| Sukellusveneet |
O 9 • O 12 • Hr. Ms. O 16 • O 19 • O 21 • Hr. Ms. K VII • K VIII • K XI • K XIV |
| Muut |