Hoysala

Hoysala oli mahtava eteläintialainen valtakunta, joka hallitsi nykyistä Karnatakan osavaltiota vuosina 1040–1346. Valtakunnan pääkaupunki oli aluksi Belurissa, myöhemmin Halebidussa.[1][2]

Etelä-Aasian historia ja Intian historia
kivikausi	70 000–3300 eaa.
• Mehrgarh-kulttuuri	• 7000–3300 eaa.
Indus-jokilaakson kulttuuri	3300–1700 eaa.
Myöhäinen Harappan-kulttuuri	1700–1300 eaa.
Veda-kausi	1500–500 eaa.
• rautakausi	• 1200–500 eaa.
Mahajanapadat	700–300 eaa.
Magadha-valtakunta	684–320 eaa.
• Maurya-valtakunta	• 321–184 eaa.
Keskiaikaiset kuningaskunnat	230 eaa.–1279
• Sātavāhana	• 230 eaa.–199
• Kušana	• 60–240
• Gupta	• 300–550
• Pala	• 750–1174
• Chola	• 250 eaa.–1279
islamilaiset sulttaanikunnat	1206–1596
• Delhin sulttaanikunta	• 1206–1526
• Deccanin sulttaanikunnat	• 1490–1596
Hoysala	1040–1346
Kakatiya	1083–1323
Vijayanagara	1336–1565
Suurmogulien valtakunta	1526–1707
Sikhivaltio	1801-1849
Marathivaltakunta	1674–1818
Siirtomaakausi	1757–1947
Itsenäinen Intia	1947 eteenpäin
Valtioiden historiat Bangladesh • Bhutan • Intia Malediivit • Nepal • Pakistan • Sri Lanka
Alueelliset historiat Bengal • Himachal Pradesh • Orissa Pakistanin historialliset alueet • Pohjois-Intia Etelä-Intian historia • Tiibet
Erityisalojen historiat Dynastiat • Talous • Indologia • Kielet • Kirjallisuus Merenkulku • Armeija • Tiede ja tekniikka • Aikajana

Hoysalan valtakunta noin vuonna 1200

Hoysalan hallitsijat olivat lähtöisin Karnatakan vuoristoisilta seuduilta. He käyttivät hyväkseen Länsi-Chalukyan ja Kalachurin kuningaskuntien välistä sotaa ja laajensivat valta-aluettaan Karnatakaan ja Kaverijoen pohjoispuolelle nykyisen Tamil Nadun alueelle. 1200-luvun alussa he hallitsivat pääosaa nykyisestä Karnatakasta, osia Tamil Nadusta ja Andhra Pradeshin länsiosia Deccanin ylängöllä.

Hoysalan valtakausi oli tärkeää aikaa kuvataiteiden, arkkitehtuurin ja uskonnon kehittymiselle Etelä-Intiassa. Nykyisin Hoysalat muistetaan ennen kaikkea temppeliarkkitehtuuristaan. Yksi tunnetuimmista on Somnathpurin temppeli, joka on rakennettu vuonna 1260.[3] Temppeleitä on säilynyt yli sata. Hallitsevat uskonnot olivat jainalaisuus ja vaishnavismi eli vishnulaisuus, eräs hindulaisuuden pääsuuntauksista. [4] Kuningas Vishnuvardhana rakennutti useita temppeleitä osoittaakseen taloudellista ja sotilaallista riippumattomuuttaan. Kaiken kaikkiaan Hoysalan valtiaat rakennuttivat noin 1500 temppeliä.[5] Kannadaa ja sanskriittia käytettiin molempia kirjallisuuden kielinä.

Hoysalan talous perustui maanviljelyyn.[6] Viljelymaat oli organisoitu kaksitasoiseen feodaalijärjestelmään. Valtion kustannuksella rakennutettiin tekoaltaita kastelua varten, sekä kattava tieverkosto.