Hovitaide

Hovitaide on hovin palkkaaman taiteilijan, hovimaalarin tekemää taidetta hovin ja aateliston tarpeisiin. Hovitaiteilijaksi taas voidaan nimittää pejoratiivisesti myös taiteilijaa, joka katsotaan kuuluvan tai sitoutuvan jollekin ryhmälle. Esimerkiksi Pentti Koiviston, jolta tilattiin runsaasti kaupungin merkkihenkilöiden muotokuvia, on sanottu olleen Oulun hovitaiteilija[1] ja Metallican DVD-julkaisun graafisen ilmeen ja levykansien suunnittelija Pushead on mainittu yhtyeen hovitaiteilijaksi.[2]

David von Krafft, Kaarle XII, 1706.

Euroopassa hovitaide kehittyi varsinkin barokin ajasta lähtien, mutta hovitaidetta on ollut kaikkina aikakausina ja kaikissa hallitsijoiden ja ylhäisön parissa.

Barokin hovitaide

Euroopassa hovitaide kehittyi varsinkin 1600-luvulla taideakatemioiden synnyn ohella. Osittain niiden seurauksena kiinnostus taiteen keräämiseen kasvoi ja syntyi taidekauppa. Kevyemmin liikuteltava taulumaalaus yleistyi sen tullessa kiinnostuksen ja keräilyn kohteeksi. Hallitsijat ja varakkaat henkilöt ryhtyivät keräämään taidekokoelmia, jotka toimivat merkkinä omistajiensa asemasta, rikkaudesta ja hyvästä mausta. [3]

Esimerkiksi Ludvig XIV:n aikana Ranskan hovitaide oli "akateemisiin muotoihin sidottua, vaikutukseltaan mahtipontista". [4]

Barokin hovitaide on kuitenkin hyvin laaja ja monipuolinen kokonaisuus, joka kattaa lukuisten taiteilijoiden teoksia ympäri Eurooppaa. Laajasti barokin hovitaiteeseen voidaan soveltaa barokin yleisiä tyylipiirteitä, jotka olivat: dramaattisuus, tunteiden esittäminen, vastakohtaisuudet (muun muassa valo-varjo, kapea-leveä ja vastavärit), voimakas liikevaikutelma, monimutkaiset, muun muassa diagonaaliin perustuvat sommitelmat, illuusiot, muotokuvien taustoina käytetyt arkkitehtuurielementit ja massiiviset verhojärjestelmät sekä öljyvärimaalauksen yleistyminen.[5]

Hovimaalari

Hovimaalari oli arvonimi, jonka taideakatemian käynyt taiteilija saattoi saavuttaa. Esimerkiksi suomalaisille Aleksander Lauréukselle ja Robert Wilhelm Ekmanille myönnettiin Ruotsissa kuninkaallisen hovimaalarin arvo.[6]

Katso myös

Lähteet
  1. Valkonen, Olli: Aukusti ja Pentti Koivisto. Isä ja poika. Oulun taidemuseon julkaisuja 39/2000, Oulun taidemuseo, 2000. ISBN 951-9234-84-5.
  2. Metallica Cliff 'em All, Extrat, elokuva-arvostelu, DVD Plaza. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.7.2008.
  3. Antti Vallius, Barokin hovitaide, Aikajana, Jyväskylän yliopisto. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.7.2008.
  4. Ranskan taide, Pieni Tietosanakirja, 1133-1134 Viitattu 1.7.2008.
  5. Antti Vallius, Barokin hovitaide, Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet, Aikajana, Jyväskylän yliopisto. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.7.2008.
  6. Ennen vuotta 1820 syntyneet, Taiteilijamatrikkeli, Suomen taiteilijaseura Viitattu 1.7.2008.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.