Hovirinnankoski

Hovirinnankoski on säännöstelty koski Paimionjoessa Someron Pitkäjärvellä. Koski sijaitsee Paimionjoen yläjuoksun muodostavan järviketjun toiseksi alimman järven Pitkäjärven luusuassa ja purkaa järviketjun vedet kosken alapuoliseen Myllylampeen.[1]

Hovirinnankosken pato elokuussa 2010 nähtynä Hovirinnan sillalta. Taustalla Myllylampi.

Säännöstelypato koskeen on rakennettu Turun kaupungin vedenoton tarpeisiin vuonna 1965. Pato säätelee kosken yläpuolisen järviketjun vedenkorkeutta Somerniemen Palikaisiin asti. Pato peruskorjattiin vuonna 2003, jolloin sen käytössä siirryttiin kauko-ohjaukseen.[2]

Ennen padon rakentamista korkeusero Someron Pitkäjärven ja järviketjun ylimmän järven Painion välillä oli 50 cm, josta 40 cm sijoittui Rautelankosken yläpuolisen Saarentaanjärven ja Pitkäjärven välille ja 10 cm Rautelankosken yläpuolelta Painiolle ulottuvalle vesistöosuudelle. Korkeuseroa Pitkäjärvestä Karjakoskelle Koskella Tl oli 60 cm. Padon rakentamisen jälkeen koko porrastus keskittyy Hovirinnankosken padolle, jossa korkeusero on keskimäärin 80 cm. Vedenkorkeuden ero Hovirinnankosken ja Painion välillä on padon rakentamisen jälkeen vain 5 cm, ja sopivissa olosuhteissa veden virtaus voi kääntyä Painion alapuolisesta Hirsjärvestä kohti Painiota.[3]

Takaisinvirtaus Painioon vesistön yläjuoksulla on koettu ongelmaksi, koska se tuo ravinteista vettä Painioon järven alapuolisesta vesistön osasta.[4][5] Valtion ympäristöhallinnon valmistelemassa Aurajoen ja Paimionjoen kehittämisohjelmassa sekä Paimionjokiyhdistyksen toimenpideohjelmassa vuosille 2011-2015 tavoitteeksi on asetettu Painioon tapahtuvan takaisinvirtauksen estäminen.[6][7]

Lähteet

  • Elo, Petri: Paimionjoen säännöstelyn kehittäminen. Somero, Koski Tl. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 4/2005. Turku: Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2004. ISBN 951-614-026-2 (painettu) ISBN 951-614-027-0 (pdf). Julkaisun verkkoversio (viitattu 15.6.2009). [vanhentunut linkki]

Viitteet

  1. Elo 2004: 7.
  2. Nordman, Irina: Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä (pdf) 15.6.2011. Paimionjoki-yhdistys. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 5.12.2012.
  3. Elo 2004: 16.
  4. Ryhtä, Merja: Painion kalakuolemien syytä selvitellään. Somero, 31.8.2012, 87. vsk, nro 67, s. 6.
  5. Joki-Heiskala, P., Ahopelto, L., Hjerppe, T. Ignatius, S.-M., Lehtoranta, V. & Marttunen, M.: Raportti Paimionjoen vesistön alueen asukkaille ja loma-asukkaille tehdystä kyselystä Marraskuussa 2011. Somero: Paimionjoki-yhdistys ry, Suomen ympäristökeskuksen Life+ GisBloom-hanke ja Varsinais-Suomen ELY -keskuksen VELHO -hanke. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 6.12.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Kehittämisohjelma, Aurajoki-Paimionjoki Ymparisto.fi. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 5.12.2012.
  7. Joki-Heiskala, Päivi (toim.): Paimionjoki paremmaksi. Toimenpideohjelma 2011-2015. Paimionjoki-yhdistys. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 5.12.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.