Hovimäki
Hovimäki on Yle TV2:ssa vuosina 1999–2003 esitetty historiallinen draamasarja, jonka neljä tuotantokautta sijoittuvat vuosille 1798–1907. Se kertoo kuvitteellisen Lindhofin aatelissuvun ja kuvitteellisen Sepän torpparisuvun elämästä Suomen historian merkittävissä vaiheissa. Sarjan tapahtumat sijoittuvat pääosin Hovimäen kartanoon kuvitteellisessa varsinaissuomalaisessa Hirvikosken pitäjässä, Halikonlahden rannalla.
Hovimäki | |
---|---|
Hovimäen kartanoa sarjassa esittänyt turkulainen Brinkhallin kartano.[1][3] |
|
Tyyli | Draama |
Kestoaika | 50 min |
Luoja(t) | TV2 Draamaohjelmat |
Pääosissa | katso alla |
Alkuperämaa | Suomi |
Alkuperäiskieli | suomi |
Verkko | Yle TV2 |
Esitetty | 1999 – 2003 |
Jaksoja | 44 |
Aiheesta muualla | |
IMDb |
Hovimäen ovat käsikirjoittaneet Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia, joista viimeksi mainittu sävelsi myös sarjan musiikin. Sarjan ohjaajana toimi Carl Mesterton ja apulaisohjaajana Anna-Lisa Mesterton.[4]
Taustaa
Hovimäen tarina alkaa kesällä 1798, kun majuri Fredrik Lindhof kutsuu Hirvikosken uuden kappalaisen Henrik Wegeliuksen luokseen ja vaatii, että kappalaisen on ryhdyttävä etsimään majurin veljeä, jonka kanssa hän on ollut riidoissa vuosikymmeniä. Wegelius aloittaa selvitykset. Seuraavana keväänä, majurin jo kuoltua, Wegelius päätyy Viaporiin ja tapaa täällä asuvan luutnantti, myöhemmin kapteeni Magnus Lindhofin, majurin veljenpojan. Magnus perii Hirvikosken pitäjässä sijaitsevan Hovimäen sääntöperintötilan, jonne hän muuttaa yhdessä raskaana olevan Johanna-vaimonsa kanssa.[5] Hovimäen mailla asustaa myös Sepän torppariperhe. Näiden kahden perheen vaiheita seurataan yli sadan vuoden ajalta.
Hovimäki pyrkii kuvaamaan yksityisen ihmisen elämän kautta koko kansakunnan historiaa. Sarjan henkilöt ovat kuvitteellisia, mutta ajankuvauksessa vaatteineen, sisustuksineen ja työtapoineen on pyritty realismiin.
Hovimäen kartanona kuvauksissa oli Brinkhallin kartano Turun Kakskerrassa. Sepän torppa ja muut rakennukset tehtiin Mouhijärvelle. Hirvikosken kirkkona oli ulkoapäin Sastamalan Pyhän Marian kirkko Vammalassa ja sisältäpäin Messukylän vanha kirkko Tampereella.[1] Turun palo kuvattiin Loimaan Hirvikoskella. Lisäksi sarjaa on kuvattu muun muassa Suomenlinnassa, Punkalaitumella, Helsingissä, Heinolassa, Tampereella, Turussa ja Pietarissa.[1]
Henkilöt
Näyttelijät | |||||
---|---|---|---|---|---|
Avioliiton kautta | 1. kausi | 2. kausi | 3. kausi | 4. kausi | |
Lindhofit | |||||
1. polvi | |||||
Fredrik Lindhof, Hovimäen II isäntä, vapaaherra, majuri | Leif Wager | ||||
2. polvi | |||||
Magnus Lindhof, Fredrikin veljenpoika, Hovimäen III isäntä, vapaaherra, luutnantti, myöh. kapteeni | Tapani Kalliomäki | ||||
Johanna Lindhof, o.s. Sundelius, Magnuksen vaimo, kapteenska, vapaaherratar | Nina Hukkinen | ||||
3. polvi | |||||
Ulla Lindhof, myöh. Ingberg, Magnuksen ja Johannan tytär | Essi Kuparinen | Karoliina Blackburn | |||
Axel Ingberg, Ullan mies, kotiopettaja, myöh. lääkintäneuvos ja senaattori | Riko Eklundh | ||||
Wilhelm Lindhof, Magnuksen ja Johannan pienenä kuoleva lapsi | eivät esiinny sarjassa | ||||
Erik Lindhof, Magnuksen ja Johannan poika, joka kuolee veljensä tavoin kulkutautiin | |||||
Carl Magnus Lindhof, Magnuksen ja Johannan poika, Hovimäen IV isäntä, vapaaherra | Antti Lang | Konsta Mäkelä | |||
Marc Gassot | |||||
Hanna Sundelius, myöh. Lindhof, Carl Magnuksen 1. vaimo, vapaaherratar | Linda Gyllenberg | ||||
Ester Annantytär, myöh. Wegelius, myöh. Löwenstierna, myöh. Lindhof, ruhtinas Andrej Ignatiewin ja Anna Antintyttären avioton tytär, myöh. pappilan talousmamselli, myöh. pastori Wegeliuksen 2. vaimo ja ruustinna, myöh. Erik Löwenstiernan vaimo, myöh. Carl Magnuksen 2. vaimo, vapaaherratar | Heidi Heiskanen | ||||
Minna Haapkylä | |||||
4. polvi | |||||
Sofia Ingberg, Axelin ja Ullan tytär, opettaja, myöh. postifröökynä | Anja Bargum | Erja Manto | |||
Johan Ingberg, myöh. Intovuori, Axelin ja Ullan poika, piirilääkäri | Arttu Ratinen | Lasse Fagerström | |||
Katri Seppä, myöh. Ingberg, myöh. Intovuori, Matin ja Karoliinan tytär, Johanin vaimo, Hovimäen piika, myöh. kansakoulun opettaja | Anni Ojanen | Kaija Pakarinen | |||
Marjaana Maijala | |||||
Wilhelm Lindhof, Carl Magnuksen ja Hannan poika, Hovimäen V isäntä, vapaaherra, kihlakunnantuomari | Paavo Westerberg | Tapani Perttu | |||
Vava Weckström, myöh. Lindhof, Wilhelmin vaimo, vapaaherratar | Mia Hafrén | ||||
Marie Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin tytär, taidemaalari, myöhemmin Hovimäen emäntä | Hanna Hämäläinen | ||||
Martina Roos | |||||
Carl Erik Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin nuorena kuoleva poika | Saku Kallio | ||||
Paul Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin poika, rautatieinsinööri | Oskari Halme | Johan Storgård | |||
Juha Niemi | |||||
Signe Lindhof, Paulin vaimo | Eve Saarinen | ||||
5. polvi | |||||
Felix Lindhof, Wilhelmin ja Vavan poika, Hovimäen VI isäntä, vapaaherra, taidemaalari | Tapani Kalliomäki | ||||
Lilli Lindhof, myöh. von Platen, Marien ja Otto Jensenin avioton tytär | Anna-Leena Härkönen | ||||
Aleksander von Platen | Kaarlo P. Väinämö | ||||
Lennart Lindhof, Paulin ja Signen poika, ylioppilas, myöh. agronomi, Hovimäen VII isäntä | Antti Mikkola | ||||
Ruth Lindhof, myöh. Haglund, Paulin ja Signen tytär, ylioppilas, myöh. lääketieteen ylioppilas | Leena Pöysti | ||||
Otto Haglund, Hovimäen pehtoori, myöh. Virranniemen kartanon isäntä, Ruthin aviomies | Carl-Kristian Rundman | ||||
Sundeliukset | |||||
1. polvi | |||||
Victoria-täti | Rose-Marie Precht | ||||
2. polvi | |||||
Gustav Adolf Sundelius, Johannan veli, rykmentinsaarnaaja, myöh. varanotaari, myöh. asessori | Mikael Andersson | ||||
Helena Sundelius, o.s. Gummerus | Johanna af Schultén | ||||
Johanna Lindhof, o.s. Sundelius; ks. Lindhof | |||||
3. polvi | |||||
Fredrik Sundelius, Gustavin ja Helenan poika, myöh. huijariparoni von Stackelbaum | Roope Salminen | Benjamin Laustiola | |||
Hanna Sundelius, myöh. Lindhof, Gustavin ja Helenan tytär; ks. Lindhof | |||||
Sepät | |||||
1. polvi | |||||
Antti Matinpoika, seppä | Risto Salmi | ||||
Maria Heikintytär, Antin vaimo, lapsenpäästäjä, parantaja | Anneli Sauli | ||||
2. polvi | |||||
Aaron Antinpoika, Antin ja Marian vanhin poika, ruotusotamies, myöh. seppä | Pekka Heikkinen | ||||
Stina Göranintytär, Hovimäen piika, myöh. Aaronin vaimo ja lapsenpäästäjä | Anna Pitkämäki | ||||
Iisakki Antinpoika, Antin ja Marian nuorin poika, karkotetaan päällekarkauksen johdosta Siperiaan, myöh. vankikarkuri | Eppu Salminen | ||||
Anna Antintytär, Antin ja Marian tytär, Ullan lapsenpiika, myöh. Hovimäen talousmamselli | Riitta Salminen | ||||
3. polvi | |||||
Erkki Aaroninpoika, Aaronin vanhin poika, merimies, myöh. pehtoori, myöh. liikemies | Kalle Wallin | ||||
Esa Latva-Äijö | |||||
Matti Aaroninpoika | Aaronin poika, seppä | Antti Majanlahti | |||
Karoliina, Wilhelmin lapsenpiika, myöh. Matin 1. vaimo | Pinja Flink | ||||
Matilda, Carl Erikin lapsenpiika, myöh. talousmamselli, myöh. Matin 2. vaimo | Laura Jurkka | ||||
Liisa Aaronintytär, myöh. Brandt, Aaronin ja Stinan tytär | Elisa Salo | ||||
Hermann Brandt, lasinpuhaltaja, Liisan mies | Niklas Häggblom | ||||
Ester Annantytär, myöh. Wegelius, myöh. Löwenstierna, myöh. Lindhof; ks. Lindhof | |||||
4. polvi | |||||
Antti Seppä | Pekka Louhimo | Pertti Roisko | |||
Riku Kemppinen | |||||
Maija Huttunen, myöh. Seppä, Oskari Huttusen tytär, myyjä, myöh. Antin vaimo | Sari Haapamäki | Tarja Markus | |||
Katri Seppä, myöh. Ingberg, myöh. Intovuori; ks. Lindhof | |||||
Juho Seppä, Matin ja Karoliinan nuorin poika, koululainen, myöh. maakauppias | Aarni Pennanen | Jukka Leisti | |||
Reino Nordin | |||||
Elias Seppä, Matin ja Matildan ottopoika, maisteri, Työmies-lehden toimittaja | Emil Kihlström | Reidar Palmgren | |||
5. polvi | |||||
Toivo Seppä, Antin ja Maijan poika | Mikko Bredenberg | ||||
Alma Seppä, Antin ja Maijan tytär, Hovimäen piika, myöh. Hirvikosken diakonissa | Johanna Kokko | ||||
Väinö Seppä, Antin ja Maijan poika | Lauri Tilkanen | ||||
Sami Markus | |||||
Cederit | |||||
1. polvi | |||||
Abraham Ceder, piirilääkäri | Kenneth Battilana | ||||
Lovisa Ceder, o.s. von Lilliekranz, Abrahamin vaimo | Eija Nousiainen | ||||
2. polvi | |||||
Antoinette Ceder, Abrahamin ja Lovisan vanhin tytär, opettaja | Elina Salovaara | Pirkko Uitto | |||
Beatrice Ceder, Abrahamin ja Lovisan tytär | Miia Saarinen | ||||
Charlotta Ceder, Abrahamin ja Lovisan tytär | Susa Kokko | ||||
Muita henkilöitä | |||||
Henrik Wegelius, pastori, myöh. rovasti | Dan Henriksson | ||||
Johan Boije, Magnuksen ja hänen lastensa kummisetä, eversti | Tom Wenzel | ||||
Frieda Siegell, Hovimäen talousmamselli, majurin vihkimätön vaimo | Janina Berman | ||||
Jonas Stolt, Hovimäen kamaripalvelija | Taisto Aho | ||||
Matias Flink, Hovimäen förvalttari eli pehtoori | Dick Holmström | ||||
Sanna, Hovimäen piika | Minna Hämäläinen | ||||
Matias Liisanpoika, Sundeliusten renki | Mats Stenlund | ||||
vanha rovasti Asp | Oiva Lohtander | ||||
Hedvig Asp, ruustinna, rovasti Aspin vaimo, myöh. Henrik Wegeliuksen 1. vaimo | Monica Nyman | ||||
Leonard Pihlman, kihlakunnantuomari | Seppo Kolehmainen | ||||
Gustav Wilhelm Finnberg, taidemaalari | Mika Kujala | ||||
Jakob Modig, ruotusotamies, myöh. Hovimäen pehtoori ja etumies | Arto Rintamäki | ||||
Matts Rask, ruotusotamies | Matti Ristinen | ||||
Lars Munter | Teppo Karell | ||||
Andreij Ignatiew, venäläinen ruhtinas, upseeri, Esterin isä | Marcus Groth | ||||
Aleksander Ignatiew, Andreijn veljenpoika, Esterin serkku, ruhtinas, eversti | Marcus Groth | ||||
nimismies | Robert Enckell | ||||
siltavouti | Antti Ahtinen | ||||
Esaias Sandberg, armovuodensaarnaaja, pietistipappi | Hannu-Pekka Björkman | ||||
Martta, rovastilan piika | Terttu Juoksukangas | ||||
Erik Löwenstierna, kapteeni | Oskari Katajisto | ||||
Nils von Brasch, Carl Magnuksen ystävä Haminan kadettikoulusta, everstiluutnantti | Joonas Mämmelä | ||||
Lorenz Backman | |||||
Volodja, kapteeni Löwenstiernan ja myöh. Esterin kamaripalvelija | Jevgeni Haukka | ||||
Ernst Wecksdorff, Vavan veli, Wilhelmin opiskelutoveri, virkamies | Niklas Åkerfelt | ||||
Jaakko, Hovimäen kuljettaja | Lasse Karkjärvi | ||||
Ida, Karoliinan sisko, Hovimäen navettapiika | Liisa Peltonen | ||||
talousmamselli Loviisa | Eila Halonen | ||||
Oskar Huttunen, kulkukauppias, sittemmin Hirvikosken maakauppias | Aimo Räsänen | ||||
Emil Asp, pastori | Stefan Karlsson | ||||
Julius Asp, pehtoori, Emilin veli | Mikko Kouki | ||||
rovasti Nylund, Hirvikosken rovasti | Valtteri Tuominen | ||||
kievarin Riikka | Irja Matikainen | ||||
neiti Fabritius | Anna Haaranen | ||||
Oskari Leppäkorpi, Hovimäen torppari, myöh. siirtolainen Yhdysvalloissa, myöh. kommunistinen agitaattori Suomessa | Otto Kanerva | ||||
Oskarin äiti | Anja Räsänen | ||||
nimismies | Svante Martin | ||||
Ivar | Misa Nirhamo | ||||
taloudenhoitaja Hilda | Laila Räikkä | ||||
diakonissa Hilja | Kirsi Kärnä |
Muuta väkeä
- Hämeen Eskadroona – Venäläisiä sotilaita
- Niinisalon Ratsastajat – Venäläisiä sotilaita
- PLK Tampereen Kotkien seitsikko
Jaksot
|
|
DVD-julkaisut
Hovimäen kaikki kaudet on julkaistu DVD:llä.
Lisämateriaalina ovat Hovimäen aikaan -pienoisdokumentit:
1. kausi:
2. kausi:
|
3. kausi:
4. kausi:
|
Hovimäki-kirjasarja
Tv-sarjan pohjalta on kirjoitettu kuusiosainen kirjasarja. Hovimäki-kirjasarja sisältää enemmän tapahtumia kuin tv-sarja ja kuvaa myös tv-sarjan pääajanjaksojen väliin jäävää aikaa sekä jatkaa tarinaa siitä, mihin tv-sarjassa jäätiin kuvaamalla mm. Suomen sisällissotaa sekä ensimmäistä ja toista maailmansotaa, joista ei tv-sarjassa kerrottu. Kirjasarja siis kertoo Hovimäen vaiheet yhtäjaksoisesti vuodesta 1798 vuoteen 2000. Jokaisen kirjan lopussa tarjotaan lyhyitä katsauksia historiallisiin ilmiöihin. Kirjasarjan ovat kirjoittaneet Anna-Lisa Mesterton, Carl Mesterton, Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia.
Kirjasarjan osat
- Ruotsin vallan iltarusko. Jyväskylä: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5358-6.
- Keisarin auringon alla. Jyväskylä: Gummerus, 2000. ISBN 951-20-5758-1.
- Heräämisen aika. Jyväskylä: Gummerus, 2001. ISBN 951-20-5941-X.
- Oolannin sodasta sortovuosiin. Jyväskylä: Gummerus, 2002. ISBN 951-20-6185-6.
- Päin nousevan Suomen rantaa. Jyväskylä: Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6346-8.
- Ei muuta kunniaa. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6538-X.
Lähteet
Viitteet
- Yle: Hovimäen miljööt: totta ja silmänlumetta Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Hakala, Anna: Brinkhallin kartanon uusi hehku Maininki-lehti. 25.05.2016. Viitattu 23.12.2017.
- Hakala, Anna: Brinkhallin kartanon uusi hehku Maininki-lehti. 25.05.2016. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Tekijät Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle - Arkisto: Osa 1. Hovimäen perillinen helmikuusta maaliskuuhun 1799 Yle. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 2. Saunassa syntynyt maaliskuussa 1799. Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 3. Jo joutui armas aika toukokuusta kesäkuuhun 1799. Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 4. Kohti uutta vuosisataa heinäkuusta joulukuuhun 1799 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 5. Maailman turuilta elokuusta syyskuuhun 1807 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 6. Kuninkaan miehet syyskuusta lokakuuhun 1807 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 7. Venäläiset tulevat marraskuusta 1807 maaliskuuhun 1808 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 8. Sodan runtelemat maaliskuusta huhtikuuhun 1808 yle.fi. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 9. Tuntemattomat ruotusotilaat huhtikuusta joulukuuhun 1808 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 10. Paluu rauhantöistä tammikuusta toukokuuhun 1809 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 11. Keisarin uudet alamaiset kesäkuusta syyskuuhun 1809 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 12. Kartanon lapset - heinäkuu 1822 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 13. Varjo Pirunloukolla - heinäkuusta 1822 elokuuhun 1826 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 14. Isänsä tytär - lokakuusta 1826 helmikuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 15. Jalkapuussa - helmikuusta syyskuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 16. Unelmat tuhkana - syyskuusta lokakuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 17. Lähdön aika - lokakuusta marraskuuhun 1827 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 18. Kotiinpaluu - lokakuusta marraskuuhun 1831 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 19. Uuden kynnyksellä -joulukuusta 1831 toukokuuhun 1832 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 20. Verenperintö - heinäkuusta syyskuuhun 1833 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 21. Pietarin kellot - syyskuusta lokakuuhun 1833 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 22. Luodut toisilleen - heinäkuusta syyskuuhun 1834 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 23. Oi maamme Suomi synnyinmaa Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 24: Jo kuihduit ruusu nuori. Elokuusta marraskuuhun 1851 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 25: Saa viime tervehdykset rannat Suomen. Joulukuusta 1851 kesäkuuhun 1854 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 26: Ja se Oolannin sota oli kauhia. Kesäkuusta syyskuuhun 1854 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: https://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/hovimaki3/osat_23_33/osa_27.html Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 28: En voi sua unhoittaa poies. Huhtikuusta 1855 heinäkuuhun 1862. Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 29: Arvon mekin ansaitsemme. Heinäkuusta 1862 elokuuhun 1863 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 30: Sä kasvoit neito kaunoinen. Huhtikuusta 1864 elokuuhun 1865 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 31: Pois väistyi laululinnut. Kesäkuusta 1866 kevääseen 1867 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 32: Hallan kova koura. Kesäkuusta 1867 kesäkuuhun 1868 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
- Yle: Osa 33: Viel armas päivä nousee. Kesäkuusta 1868 elokuuhun 1869 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.
Aiheesta muualla
- Hovimäki Yleisradio.
- Hovimäen vanha isäntä
- Susan kirjasto: Hovimäki-kirjat
- Hovimäki Internet Movie Databasessa. (englanniksi)