Hovd (kaupunki)

Oiraattihallitsija Galdan Boshogtu-kaani perusti Hovdin alueelle maanviljelyssiirtokunnan vuonna 1685. Qing-dynastia siirsi puolestaan noin 1 000 mongolia Sisä-Mongoliasta Hovdjoen varrelle vuonna 1718. Paikalle siirrettiin mongolien ohella myös muita Kiinasta karkotettuja henkilöitä. Vuonna 1731 asutuskeskusta siirrettiin alavirtaan ja paikalle tuli kiinalaisvaruskunta. Paikka jouduttiin hylkäämään tulvan takia vuonna 1762 ja tällöin asutuskeskus siirrettiin nykyiselle paikalleen ja sen ympärille rakennettiin muuri.[2]

Turkestanilaiset ryöstivät ja tuhosivat Hovdin vuonna 1871, mutta kaupunki rakennettiin uudelleen muutaman vuoden kuluttua. 1800-luvun loppupuolella Hovdiin oli kehittynyt kolme kaupunginosaa, varuskunta-alue Sang-un Khota, kiinalaisten kauppiaiden keskus Maimaching ja Keltaisen temppelin alue eli Tügeemel Amurjuulagchi. Hovd oli läntisen Mongolian kaupan keskus ja vuonna 1905 kaupunkiin perustettiin venäläinen konsulaatti.[2]

Mongolian itsenäistymisen yhteydessä mongolisotajoukot hävittivät kiinalaisen varuskunnan ja ryöstivät kappa-alueen 7. elokuuta 1912. Kaupunki säilyi Länsi-Mongolian suurimpana kaupunkina, mutta sen merkitystä vähensi Uvsin ja Bajan-Ölgiin provinssien erottaminen Hovdin provinssista. Hovd nimettiin uudelleen Jargalantiksi vuonna 1931, mutta se sai vanhan nimensä takaisin vuonna 1959.[2]