Hossan kansallispuisto

Hossan kansallispuisto on Suomussalmen kunnan pohjoisosassa, Hossan kylästä länteen sijaitseva kansallispuisto.

Historia

Ennen kansallispuiston perustamista (2017) Hossa oli valtion retkeilyalue. Hossassa on paljon järviä ja hyvät kalavedet. Hossassa toimii useita matkailualan yrityksiä. Retkeilyalue perustettiin vuonna 1979, ja sen pinta-ala oli 90 km². Kuten muutkaan Metsähallituksen ylläpitämät retkeilyalueet, Hossa ei ollut varsinainen luonnonsuojelualue. Vaikka Hossa kuuluu Natura 2000 -verkostoon, sen metsistä noin kolmasosa oli Metsähallituksen hakkuiden kohteena. Joulukuussa vuonna 2011 laajat hakkuusuunnitelmat Hossan lounaisosassa herättivät vastustusta alueen matkailuyrittäjien ja luonnonsuojelujärjestöjen keskuudessa.[2]

Tammikuussa vuonna 2016 Suomussalmen Hossaa, Moilasenvaaraa sekä Kuusamon Julman-Ölkyn aluetta esitettiin nimettäväksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuistoksi. Perusteena alueen valintaan olivat muun muassa alueen merkittävyys Suomen itsenäisyyden aikaisessa historiassa, kansallispuiston asema alueen matkailutaloutta piristävänä tekijän ja paikallisten toimijoiden yksimielisyys alueen luonnonsuojelusta.[3]

Kansallispuisto avattiin 17. kesäkuuta 2017.[4]

Luonto
Huosivirta

Hossan luonto on monipuolista ja vaihtelevaa.[5] Alueella on paljon pieniä järviä, soita, lyhyitä jokia ja puroja. Kaikkiaan järviä ja lampia on alueella noin 130 kappaletta (muun muassa Julma-Ölkky, Iso-Valkeainen, Pitkä-Hoilua, Huosiusjärvi, Aittojärvi). Niitä erottavat toisistaan useat harjut. Metsät ovat etupäässä männiköitä: kuusta kasvaa lähinnä vaarojen ylärinteillä. Metsissä kasvaa puolukkaa ja mustikkaa, soilla hillaa. Hossan lajistoon kuuluu myös karujen metsien sieniä, kuten herkkutatti.

Alueella liikkuu paljon poroja ja hirviä. Kaikkia Suomen suurpetoja on myös tavattu Hossassa, näistä karhua useimmin. Lintulajisto on erämaista. Alueella liikkuja kohtaa usein kuukkeleita, metsoja ja laulujoutsenia.

Reitit

Hossaan on merkitty retkeilijöiden käyttöön laaja polkuverkosto, kaikkiaan noin 90 kilometriä. Polut kiertelevät alueen harjuilla ja järvien rantamilla. Polut muodostavat useita lenkkejä, jotka on erotettu toisistaan eri värisillä maalimerkeillä puissa. Luontokeskuksen lähellä on kolmen kilometrin mittainen luontopolku, joka esittelee Hossan luontoa, historiaa ja kulttuuria. Hossassa on 4 maastopyöräilyreittiä.[6] Poluista kolme on esteettömiä reittejä, joita voi kulkea pyörätuolilla.[7] Myös UKK-vaellusreitti kulkee Itärajan retkeilyreittiä myöten Hossan läpi ja edelleen Kylmäluomaan.

Valtatie 5:ltä Perangasta pääsee Hossan alueen lounaiskolkkaan Kukkurin autiotuvan tienoille 9,5 kilometrin mittaista yhdyspolkua pitkin. Kansallispuiston luoteiskulmasta Somerjärveltä lähtee puolestaan 30 km:n yhdysreitti Kylmäluoman retkeilyalueelle. Reitillä täytyy ylittää tai kiertää Irnijärvi, jonka ylitse järjestetään myös venekuljetuksia. Hossan kylässä taas on Kuhmoon jatkuvan, 160 kilometrin pituisen Itärajan retkeilyreitin toinen päätepiste.

Hossa on Suomen parhaita vesiretkeilyalueita. Alueen järvet soveltuvat hyvin melontaan ja soutamiseen, ja kosket ovat verrattain helppoja.[8]

Retkeilypalvelut
Hossan luontokeskus toukokuussa 2007
Alavalkeisen autiotupa

Alueelle saapuvia matkailijoita opastaa Hossan luontokeskus. Neuvonnan lisäksi keskuksessa on kahvila-ravintola ja aluetta esittelevä näyttely sekä myytävänä matkamuistoja ja joitain peruselintarvikkeita. Keskuksessa toimii myös läheisen Karhunkainalon leirintäalueen vastaanotto, ja siellä myydään kalastus-, metsästys- ja moottorikelkkailulupia sekä vuokrataan kämppiä, veneitä, polkupyöriä ja kalastus- ja retkeilyvälineitä.[9]

Hossan kansallispuistossa on kaikkiaan 14 hirsilaavua ja viisi autiotupaa. Laavujen ja tupien sekä tulentekopaikkojen läheisyydessä saa myös telttailla. Alueella on myös 12 Metsähallituksen vuokrakämppää.

Nähtävyydet
Värikallio

Hossan tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat jääkauden muokkaamien harjumaisemien lisäksi Värikallion 4 000 vuotta vanhat kalliomaalaukset Somerjärven rantakalliossa alueen pohjoisosassa.[10]

Muita nähtävyyksiä alueella ovat erilaiset poronhoitoon liittyvät rakennelmat kuten vanhat poroerotteluaidat ja pororysät sekä porotallit. Lounatkoskella on vanha, toimintakuntoinen vesimylly. Keihäslammen kohdalla Hossanjärven rannassa on Papinpetäjäksi kutsuttu kuollut mänty, jonka kylkeen tehdyistä merkinnöistä vanhimmat ovat 1750-luvulta.

Lähteet
  1. Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 15.9.2022.
  2. Vuoden retkeilykohteeseen suunnitellaan hakkuita www.yle.fi. 2.12.2011. YLE Kainuu. Arkistoitu 6.12.2011. Viitattu 17.12.2011.
  3. Itsenäisyyden juhlavuoden kansallipuisto Suomussalmen Hossaan (Arkistoitu – Internet Archive) valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto 14.1.2016. Viitattu 18.1.2016
  4. Hossan kansallispuisto avataan itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Ilta Sanomat. 17.5.2017. Viitattu 17.6.2017.
  5. Hossan luonto Luontoon.fi. 20.3.2019. Metsähallitus. Viitattu 28.6.2017.
  6. Hossan pyöräilyreitit Luontoon.fi. 28.6.2017. Metsähallitus. Viitattu 28.6.2017.
  7. Esteetön Hossa Luontoon.fi. 28.6.2017. Metsähallitus. Viitattu 28.6.2017.
  8. Hossan melontareitit Luontoon.fi. 20.3.2019. Metsähallitus. Viitattu 20.3.2019.
  9. Hossan palvelut Luontoon.fi. 20.3.2019. Metsähallitus. Viitattu 20.3.2019.
  10. Hossan nähtävyydet Luontoon.fi. 20.3.2019. Metsähallitus. Viitattu 20.3.2019.

    Kirjallisuutta
    • Vester, Lippo: Juuret selkosessa – Suomussalmen Hossan ja Selkoskylän kyläkirja. Selkosten kyläseura, 1999. ISBN 951-98269-0-4.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.