Hornhattula

Aiemmin Hornhattula oli Porvoon pitäjään kuulunut yksinäistila. Tilasta puhutaan eräässä vuodelta 1414 peräisin olevassa kirjeessä, ja otsikko, johon sisältyy nimi Hoornhatt, on ilmeisesti peräisin myöhemmältä 1400-luvulta. Myöhempiä kirjoitusasuja ovat mm. Hornehattela, Horn Hattula ja Hornhaett. Nimi on tulkittu maastonimeksi – hatt esiintyy monissa paikannimissä merkityksessä ’vuorenhuippu’ – mutta sillä saattaa olla yhteyttä myös Peder Hornhusiin, joka vaikutti Porvoon pitäjässä 1400-luvun alussa. Hän oli Hornhattulan naapurikartanoiden Näsin ja Skinnarbackan (Johannisberg) omistajan vävy. Alun perin Hornhattula koostui kahdesta tilasta, jotka kuuluivat 1400-luvulla Turun tuomiokirkon alaiselle Pyhän Sigfridin kappelille. 1540-luvulla Porvoon koulumestarin Bertil Christopherin tiedetään saaneen tilan tuotot palkakseen. Todennäköisesti Hornhattulan tuotot olivat jo keskiajalla menneet Porvoon koulun ylläpitoon. Hornhattula peruutettiin kruunulle vuonna 1556, kunnes se muutama vuosi myöhemmin tuli Ruuth-suvun omistukseen. Hornhattula kulki Ruuthin suvussa perintönä. 1700-luvun-luvun lopulla Hornhattula siirtyi Holmin suvun haltuun, minkä jälkeen Hornhattula sulautettiin Johannisbergin kartanoon, joka puolestaan liitettiin yhteisviljelykseen Näsin kartanon kanssa. Holmin perilliset tarjosivat Näsiä, Johannisbergiä ja Hornhattulaa Porvoon kaupungille 1882 ja 1883 Porvoon kaupunki sai ostettua maat omakseen ja mahdollisuuden laajentua joen länsipuolelle. 1.1.1927 alueet erotettiin Porvoon maalaiskunnasta ja liitettiin Porvoon kaupunkiin.[5]