Hopeasurffari

Hopeasurffari on alkuperäisen tarinan alussa planeettoja ahmivan Galactuksen apulainen, jonka Galactus on lähettänyt tutkimaan avaruutta. Hopeasurffarin tehtävänä on etsiä uusia maailmoja isäntänsä syötäväksi. Galactusta riivaava kyltymätön energiantarve on tyydytettävissä vain imemällä energiaa elinvoimaisista planeetoista. Siksi ei ole ihme, että Hopeasurffari löytää lopulta myös maan ja kutsuu herraansa ahmimaan Telluksen voimaa itselleen.

Ihmeneloset yrittävät estää Galactuksen puuhat, ja tarinan edetessä myös Hopeasurffari kääntyy isäntäänsä vastaan. Hopeasurffari alkaa tuntea myötätuntoa ihmisiä kohtaan ja käy toivottomaan hyökkäykseen Galactusta kohden. Ihmeneloset pystyvät estämään Galactuksen toimet maan suhteen, mutta Hopeasurffarin kääntyminen niskoittelijaksi ei jää ilman Galactuksen rangaistusta. Hopeasurffari tuomitaan maan läheisyyteen, ja surffaus muualla kuin maan ilmakehässä estetään.

Hopeasurffarin ensimmäisten esiintymisten yhteydessä ei mainita mitään hänen taustastaan. Alun perin Hopeasurffari olikin vain Galactuksen kosmisen voiman ilmentymä ilman inhimillistä lähtökohtaa. Kun Hopeasurffari sai enemmän huomiota ja oman sarjakuvalehden, kehitti Stan Lee kosmiselle liitelijälle inhimillisen taustan. Hopeasurffarin alkuperäinen nimi olikin Norrin Radd ja hän asui ennen surffariksi tuloaan Zenn-La -planeetalla. Uuden tulkinnan mukaan Norrin suostui Galactuksen apuriksi pelastaakseen planeettansa tuholta. Radd sai Galactukselta kosmiset voimat sekä hopeisen lainelaudan, mutta menetti samalla mahdollisuuden palata omiensa pariin. Hopeasurffari oli yksi luojansa Stan Leen suosikkihahmoista ja Marvelin hahmoista kenties eniten aikuiseen yleisöön vetoava. Hopeasurffarin ensimmäisissä omissa tarinoissa hahmo esiintyy filosofisena pohdiskelijana, joka vieroksuu ihmissuvun riidanhaluisuutta ja ihmisten taipumusta vihaan kaikkea tuntematonta kohtaan. Surffari tuntee olevansa aito "alien" joukossamme, jota ei ymmärretä, mutta jonka on pakko olla lähellä maan asukkaita.

1980-luvun tarinoissa Hopeasurffari onnistui kiertämään Galactuksen tuomion, ja myöhemmissä seikkailuissa hänet on taas nähty vapaana kiitäjänä. Hopeasurffarista on tehty muun muassa piirrossarja ja Hopeasurffarista sekä Ihmenelosista kertova Hollywood-elokuva Fantastic Four: Hopeasurffari.

Hopeasurffarin iho on kauttaaltaan hopeisen metallikalvon peittämä. Ihon lisäksi Galactus on muuttanut surffarin kehoa niin, että se kestää avaruusmatkailun rasitukset ja mahdollistaa liikkumisen avaruudessa melkein valon nopeudella. Hyperavaruudessa Hopeasurffari pystyy liikkumaan vieläkin nopeammin. Hopeasurffarin nopeus antaa mahdollisuuden myös liikkumiseen ajassa.

Hopeasurffarin kosmiset voimat ovat laajat. Hän kykenee imemään itseensä kosmista energiaa ja vapauttamaan sitä haluamallaan tavalla. Hän pystyy toimimaan pienoisjumalana muuttamalla energiaa materiaksi ja päinvastoin. Itsensä hän voi muuttaa puhtaaksi energiaksi tai vaikka häviävän pieneksi mikrokosmoksen olennoksi. Hopeasurffari kykenee nostamaan yli 100 tonnia ja kuuluu siksi Marvelin hahmojen superraskaaseen sarjaan.

Hopeasurffarin lauta on luotu samasta hopeanhohtoisesta ja kosmisesta materiaalista kuin surffarin iho. Lauta on mentaalisesti sidoksissa Hopeasurffariin ja toimii hänen ajatustensa käskyttämänä riippumatta siitä, onko surffaaja fyysisesti yhteydessä lautaan.