Hopeasalava
Hopeasalava eli hopeapaju (Salix alba var. sericea 'Sibirica') on valkosalavan (Salix alba) lajike, jota kasvatetaan koristekasvina. Hopeapajuiksi on nimitetty myös lajikenimiä 'Argentea' ja 'Sericea'.
Hopeasalava | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
Suku: | Pajut Salix |
Laji: | alba |
Muunnos: | sericea |
Kolmiosainen nimi | |
Salix alba var. sericea |
Joissain lähteissä hopeasalavaa pidetään jokisalavan risteymälajiin (eli valkosalavan ja silosalavan (Salix euxina) risteymä) kuuluvana lajikkeena.[1]
Hopeasalava on viljelty ja harvoin villiytynyt. Alkujaan se on Keski- ja Etelä-Euroopasta. [2]
Ulkonäkö ja koko
Hopeasalava kasvaa 8–15 metriä korkeaksi. Hopeasalava on nopeakasvuinen ja leveälatvuksinen puu. Rehevän latvuksen muodostavat oksiston kärjet ovat rennosti roikkuvia ja katkeavat helposti tuulessa. Lehdet ovat kapeat, noin 6–10 cm pitkät sekä molemmin puolin siniharmaan silkinkiiltävän karvan peitossa. Puu kukkii keltaisin norkoin varhain keväällä. Suomessa kasvavat hopeasalavat ovat yleensä hedepuita.
Käyttö
Hopeasalava kasvaa nopeasti leveälatvuksiseksi puuksi. Sitä suositellaan istutettavaksi rakennettuun ympäristöön, mutta se tarvitsee paljon tilaa.[3]
Hopeasalava sopii yksittäis- ja kujannepuuksi, haluttaessa myös pensasaidaksi ja muotopuuksi. Hopeasalava on kuitenkin melko lyhytikäinen puu ja roskaa tuulisella säällä ympäristöään.
Lähteet
- Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
- Mossberg, Bo ja Stenberg, Lennart: Suuri Pohjolan kasvio. Suomen ympäristökeskus, 2003. ISBN 951-31-2924-1.
- Tampereen kaupungin viheryksikkö