Hopeakynä

Hopeakynä on kynä, jonka varteen on kiinnitetty hopeinen kärki.[1]

Hans Holbein vanhempi: Ambrosius ja Hans Holbein, hopeakynäpiirustus 1511.
Leonardo da Vinci, Tytön pää, hopeakynä ja korostuksia valkoisella 1483, 18 x 15,9 cm.

Hopeakynä oli suosituimmillaan renessanssin taiteessa Italiassa, Saksassa ja Hollannissa, vaikka se, samoin kuin sen lyijykärkinen muunnos, tunnettiin jo antiikin aikana.[1] Antiikin Kreikan ohella muinaisessa Egyptissä ja Roomassa käytettiin pieniä lyijykiekkoja piirtämiseen ja kirjoittamiseen. Euroopassa käytettiin myös 1300-luvulta alkaen hopean ohella lyijystä tai sinkistä tehtyjä kärkiä hopeakynissä.

Hopeakynällä voi piirtää vain liidulla tai luujauholla pohjustetulle alustalle. Kynän aluksi harmaa jälki muuttuu rusehtavaksi ajan myötä,[1] samoin kuin huonosti kiinnitetyt hopeayhdisteet valokuvassa.

Lähteet
  1. Taiteen pikkujättiläinen, s. 220. 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.

    Kirjallisuutta
    • Antoine, Beth. "Metalpoint Drawing: the History and Care of a Forgotten Art". Final paper published at http://bethantoine.com/research/Metalpoint_Final.pdf, November 2007.
    • Meder, Joseph. Das Buchleim von Silbersteft: Ein Trachtatlein fur Moler. Vienna: Gerlach and Wielding, 1909.
    • Streetman, John & O'Hern, John. "The Luster of Silver". Exhibition catalogue. Evansville Museum of Arts, Science and History, Evansville, IN. 2009
    • Watrous, James. The craft of Old Master drawings. Madison: The University of Wisconsin Press, 1957.
    • White, Susan Dorothea. Draw Like Da Vinci. London: Cassell Illustrated, 2006.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.