Hopea odorata

Hopea odorata (thaiksi ตะเคียน, ta-khian, ei suomenkielistä nimeä) on siipipuukasvien heimoon ja Hopea-sukuun kuuluva kasvilaji, joka kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Aasiassa. Kasvi on vaarantunut, koska sen puuainesta käytetään.

Hopea odorata
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Siipipuukasvit Dipterocarpaceae
Suku: Hopea
Laji: odorata
Kaksiosainen nimi

Hopea odorata
Roxb.
Synonyymit
  • Hopea vasta Wall. nom. inval.
  • Hopea wightiana Miq. ex Dyer nom. inval.
Katso myös

  Hopea odorata Wikispeciesissä
  Hopea odorata Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Kasvutapa ja lehdet

Hopea odorata on ainavihanta, keskisuuri tai suuri puu, joka voi saavuttaa jopa 45 metrin korkeuden ja jonka rungon halkaisija voi olla yli neljä ja puoli metriä. Suora, lieriömäinen runko on oksaton noin 25 metrin korkeuteen saakka. Kasvi muodostaa silmiinpistävät lankkujuuret. Harmaalla tai tummanruskealla, uurteisella kuorella on hilseilevä pinta ja keltainen tai punertava sisäosa.

Kasvin vuorottaiset lehdet jakautuvat kahteen osaan. Ohut lehtiruoti on kaksi senttimetriä pitkä. Yksinkertainen, syvänvihreä lehtilapa on 7–14 cm pitkä ja 3–7 cm leveä. Lehtilapa on puikea tai suikea ja sirppimäinen; lehden tyvi on kiilamainen. Lehden ylä- ja alapinta ovat kaljuja.

Kukat ja hedelmät

Hopea odoratan kukat kasvavat yksipuolisissa, terttumaisissa kukinnoissa. Kukkaperä on varsin lyhyt. Pienehköt, makeatuoksuiset, kellertävänvalkoiset kukat ovat kaksineuvoisia ja viisiteräisiä. Kukassa on 15 hedettä, joissa on kapeansoikeat ponnet. Munanmuotoinen sikiäin on laikukas tai kalju.

Pienehköillä, munanmuotoisilla hedelmillä on korkeintaan 3–4 senttimetrin mittainen vastapuikea siipi.

Levinneisyys, elinympäristö ja vaarantuneisuus

Hopea odorata kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Aasiassa. Levinneisyysalueen painopiste on Kaakkois-Aasiassa: Bangladeshissä, Thaimaassa, Kambodžassa, Intiassa, Laosissa, Malesiassa, Myanmarissa, Vietnamissa ja Kiinassa. Laji kasvaa tavallisesti 0–600 metrin korkeudella ravinteikkaassa maaperässä. Erityisesti se viihtyy trooppisten sademetsien joenrannoilla. Länsi-Bengalissa ja Andamaaneilla kasvia kasvatetaan usein varjopuuna.

IUCN:n punaisessa listassa Hopea odorata luokitellaan vaarantuneeksi.

Luokittelu

Lajin kuvasi ensimmäisenä skotlantilainen kasvitieteilijä William Roxburgh. Lajin epiteetti odorata tarkoittaa tuoksuvaa ja viittaa kasvin makealta tuoksuviin kukkiin.

Kulttuuri

Thaimaassa on uskottu puussa asuvan Nang Mai -puunhenkiin kuuluvan nimellä Nang Ta-khian (thai: นางตะเคียน) tunnetun hengen. Kambodžassa puuta kutsutaan nimellä koki, ja Wat Phnomin temppelin perustamislegenda kertoo buddhapatsaista, jotka kelluivat koki-puussa joessa.

Kuvia
  • Kasvin lehti
    Kasvin lehti
  • Brokadin kaistaleita sidottuina jyrkässä rinteessä kasvavan Hopea odorata -puun paljaiden juurien ympärille lahjana Nang Ta-khianille
    Brokadin kaistaleita sidottuina jyrkässä rinteessä kasvavan Hopea odorata -puun paljaiden juurien ympärille lahjana Nang Ta-khianille
  • Nang Ta-khian
    Nang Ta-khian
  • Hopea odorata Vietnamissa Hùngin temppelissä
    Hopea odorata Vietnamissa Hùngin temppelissä

Lähteet
  1. Hopea odorata IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.