Hoosianna (virsi)

Hoosianna on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä alkujaan kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumin jakeesta 21:8. Sävelmä on tullut erittäin tunnetuksi Suomessa ja Ruotsissa, ja se esiintyy nykyisin myös Norjan virsikirjassa. Sävelmä oli rytmisesti alkujaan marssi, ja sen ensiesitys tapahtui Tukholmassa vuonna 1795.[1]

Hoosiannan ensiesitys tapahtui vuonna 1795 Tukholmassa toukokuun 3. päivä pidetyssä Hovikapellin, oopperaorkesterin leskikassan hyväntekeväisyyskonsertissa. Aluksi teoksen nimi oli ”Marche” (marssi), ja esitysnopeus oli larghetto. Seuraavana vuonna se liitettiin osaksi kärsimysajan musiikkia ”Flera händelser, utdrgne ur vår Herres och Frälsares lidandes Historia” nimellä ”Chorus af Isarels barn”, jolloin se esitettiin Sta Claran kirkossa palmusunnuntaina 20. maaliskuuta.[2]

Uppsalan tuomiokirkon urkuri J. A. Josephson oli musiikkilehdessään Zion 1867 julkaissut Voglerin Hoosianna-hymnin, ja siitä tuli Ruotsissa vähitellen yksi kirkkokuorojen suosituimmista numeroista. Suomessa Hoosianna-hymni esitettiin todennäköisesti ensimmäisen kerran Turussa vuonna 1797. Suomenkielisenä sen julkaisi ensimmäisenä Jyväskylän seminaarin musiikinopettaja Erik August Hagfors vuonna 1871 toimittamassaan kokoelmassa Suomalainen lauluseppele. Richard Faltin sävelsi hymniin juhlavan alkusoiton 1800-luvun lopulla. Hoosianna-hymniä on 1800-luvulta lähtien laulettu kirkoissa ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalveluksessa, alkujaan kuorolauluna. 1900-luvun jälkipuoliskolla yleistyi tapa, että seurakunta yhtyy tähän riemulauluun.[1] Sitä on yleisesti laulettu myös Suomen kouluissa aamunavauksessa ensimmäistä adventtisunnuntaita edeltävänä perjantaina (1970-luvun alkuun saakka lauantaina). Vuodesta 1986 lähtien se on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virtenä numero 1.[3] Ruotsin kirkon virsikirjassa se on virsi 105