Honkajoki

Honkajoen naapurikunnat olivat Isojoki, Kankaanpää, Karvia, Kauhajoki ja Siikainen.

Honkajoen merkittävin vesistö on Karvianjoki.[4] Honkajoella ei ole yhtään järveä.[5]

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon liittyvä Natura-alue ulottuu myös Honkajoen alueelle. Kunnan muita Natura-kohteita ovat Haapakeitaan alue ja Karvianjoen kosket.[6]

Honkajoen hallinnollinen ero Kankaanpään pitäjästä tapahtui maaliskuussa 1867. Honkajoen varhaisimmasta asutuksesta on todisteena Myllyluoman kivikautinen asuinpaikka. Alueelta on löydetty asumuksen jäännökset, jotka ovat peräisin niin sanotun Suomusjärven kulttuurin ajoilta noin 7000–4200 eaa. Kota on jälleenrakennettu Museoviraston piirustusten mukaan Jyllin leirikeskuksen läheisyyteen.[7]

Kappalainen Abraham Jaakonpoika oli 1630-luvulla ottanut viljeltäväkseen kaksi autiotilaa Ikaalisten keskustassa, läheltä silloista kirkkoa. Näistä tiloista muodostettiin sittemmin pappila, ja tässä yhteydessä myös näiden autiotilojen ulkomaat siirtyivät kirkon haltuun. Kaukaisin ulkomaa oli Honkajoella osuus Hienmaan laajoista erämaa-alueista. Tälle maa-alueelle kirkkoherra Abraham Jaakonpoika lähetti torpparin vuonna 1652 sovittuaan asiasta alueen muiden osakkaiden kanssa. Torppa kuitenkin autioitui jossain vaiheessa, mutta myöhemmin 1671 kirkkoherraksi tullut Abraham Ikalensis perusti uuden torpan, nimeltään Jokihonko, nykyisen Honkajoen keskustan alueelle. Nämä pappilan omistamat torpat olivat Honkajoen vakituisen asutuksen alku.[8]

Honkajoen puukirkon on suunnitellut aikanaan kuuluisa jalasjärveläinen kirkonrakentaja Salomon Köykkä-Köhlström ja se rakennettiin hänen johdollaan vuosina 1804–1812. Kirkko entistettiin 1960-luvulla.

Honkajoelle asutettiin viime sotien jälkeen Hiitolan siirtoväkeä.[9]

Kunnanjohtaja oli helmikuun loppuun 2016 Mauno Mäkiranta. Hän ehti toimia virassa määräaikaisena toistakymmentä vuotta. Kesäkuussa 2015 valtuustossa syntyi päätös, että tehtävä laitettiin avoimeen hakuun.[10] Äänestyksessä isojokelainen Ulla Norrbo voitti Mäkirannan.[11]

Vuodenvaihteessa 2021 Honkajoesta tuli osa Kankaanpään kuntaa. Honkajoen valtuusto hyväksyi toukokuussa 2020 liitossopimuksen äänin 11-5 ja Kankaanpään valtuusto yksimielisesti.[12]

Honkajoki oli 2010-luvulla ns. kriisikuntien listalla heikon taloustilanteensa takia.[13] Se joutui tekemään kuntaliitoksen Kankaanpään kanssa, sillä ei pärjännyt enää itsenäisesti.

Vuonna 2015 kunnassa oli 731 työpaikkaa. Niistä 28 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 42 % palveluissa ja 30 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli yli yhdeksän kertaa niin suuri kuin koko maassa keskimäärin (3 %), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %).[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Honkajoki Oy, Honkajoen Osuuspankki ja Honkasijoitus.[15]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Honkajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

• Honkajoen seurakunta (ent. Hongonjoen seurakunta, liitettiin Kankaanpään seurakuntaan 2019)

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Honkajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[20]

Honkajoella toimii Hongon koulu ja Honkajoen yhteiskoulu, jossa on samassa rakennuksessa sekä yläkoulu että lukio. Viimeiset kyläkoulut lakkautettiin vuonna 2005. Kunnankirjasto on avoinna neljänä päivänä viikossa[21] Toisen asteen ammatillisia koulutuspalveluita tuottaa Satakunnan Koulutuskuntayhtymä (Sataedu). Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Pohjois-Satakunnan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (PoSa) ja erikoissairaanhoitopalvelut sekä kehitysvammaisten asuntola- ja laitospalveluita tuottaa Satakunnan Sairaanhoitopiiri.[22]

• Seppo Alahonko (s. 1947), everstiluutnantti
• Jouko Enkelnotko (s. 1970), näyttelijä ja laulaja
• Ville Heinola (s. 2001), jääkiekkoilija
• J. V. Kallio (1860–1921), raittiuskirjailija
• Jiri Mäntysalo (s. 2000), Kommunistinuorten puheenjohtaja

Honkajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa ja lampaanhöystöperunat.[23]

Honkajoen kunnan alueella olleet julkiset taideteokset ja muistomerkit on esitetty Kankaanpään kaupungin luettelossa.

• Luettelo Kankaanpään julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Honkajoen kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tilastokeskus – Honkajoen avainluvut