Homo habilis
Homo habilis eli käteväihminen on sukupuuttoon kuollut ihmiseksi sanottu apinaihminen, joka käytti työkaluja. Ne olivat lähinnä kiviä, joista on isketty muutamia sirpaleita pois. Lajin aivotilavuus oli vähän vajaa puolet nykyihmisen aivotilavuudesta, ja oli pienimmällään samaa luokkaa kuin eteläapinoiden aivotilavuus. On kiistelty kovasti siitä, oliko käteväihminen ihminen vai apina. Ajoitusten mukaan käteväihmisiä eli noin 2–1,6 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa[1]. Vierinkivityökaluja olivat valmistaneet jo jotkut eteläapinat.
Homo habilis | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Kädelliset Primates |
Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
Suku: | Ihmiset Homo |
Laji: | habilis |
Kaksiosainen nimi | |
Homo habilis |
|
Katso myös | |
Piirteet
Homo habilis eli noin 2–1,6 miljoonaa vuotta sitten pleistoseenin alussa.[1] H. habiliksen aivojen tilavuus oli jopa 590–650 cm3, mutta saattoi olla niinkin pieni kuin 450–500 cm3[2]. Silloin H. habiliksen aivojen tilavuus oli jopa 30–50 % suurempi kuin eteläapinoiden. Toisaalta H. habiliksen aivojen tilavuus oli pienempi kuin joskus ihmisen alarajana pidetty 750–800[3] cm3. H. habilis oli lyhyt ja sillä oli huomattavan pitkät kädet verrattuna nykyihmisen ruumiinrakenteeseen.
Olduvain kulttuuri
Huolimatta apinamaisista piirteistä on jäänteiden viereltä usein löydetty alkeellisia kivityökaluja. Ne ovat kiviä, joista on isketty pois kivensiruja. Ensimmäiset löydetyt työkalut olivat pieniä, litteitä levyjä tai sirpaleita[4]. Luultavasti myös puuta ja luuta muokattiin esineiksi, mutta näitä esineitä ei ole säilynyt, koska ne hajoavat nopeasti luonnossa. Käsityökaluja käytettiin ehkä eläinten nahkojen leikkuuseen ja ruhojen paloitteluun. Käteväihmiset saattoivat saada lihaa eläinten haaskoista.[5].
Tätä 2,0 miljoonan vuoden takaista alkukulttuuria sanotaan Olduvain kulttuuriksi. Alkeellisten kivityökalujen käyttö edisti lajin siirtymistä uusille alueille, joille siirtyminen ei aiemmin ollut kädellisille mahdollista. Työkalut oli tehty tiettyyn tarkoitukseen toisin kuin simpanssien joskus käyttämät kepit ja kivet[6]. Käteväihmiset oleskelivat ihmisten tavoin pitkiä aikoja samoilla paikoilla[7]. Olduvain kulttuurin työkaluja olivat valmistaneet jo jotkut etelänapinat.
Luokittelu
Tutkijat kiistelevät siitä, kuuluuko H. habilis ihmisten Homo-sukuun vai Australopithecuksiin. Sen välitön edeltäjä saattoi olla massiivisempi ja apinamaisempi Homo rudolfensis.
Esimerkiksi Richard Leakey on ehdottanut että H. habiliksesta käytettäisiin nimeä Australopithecus habilis. H. habilis on vähiten nykyihmistä muistuttava Homo-sukuun sijoitettu laji (lukuun ottamatta Homo rudolfensista).
Kiista tieteellisestä luokittelusta jatkuu edelleen, koska jotkut tutkijat eivät haluaisi sijoittaa lajia kädellisten Homo-sukuun. Väittely johtuu useista puuttuvista piirteistä, joita esiintyy muilla Homo-suvun edustajilla. Homo habilis sijoitetaan joissain luokitteluissa Australopithecuksiin, jolloin siitä käytetään nimeä Australopithecus habilis[8].
Katso myös
Lähteet
- Dixon, Dougal: The Complete Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs & Prehistoric Creatures, s. 503. London: Hermes House, 2016. ISBN 978-1-84681-209-5. (englanniksi)
- Ernst Mayr, Evoluutio, sivu 374
- Evoluutio, kriittinen analyysi sivu 258
- Juha Valste, apinasta ihmiseksi, sivu 142
- Juha Valste, ihmisen kehitys sivu 153-154
- Juha Valste, ihmisen kehitys sivu 153
- Juha Valste, ihmisen kehitys, sivu 155
- Juha Valste (2004): Apinasta ihmiseksi, s. 153; kaavio "Ihmisen sukupuu" s. 334. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-26538-1.