Hokusai

Hokusain syntymäajasta ei ole tarkkaa tietoa. Se sijoittuu lokakuun 9. ja marraskuun 8. päivän välille vuonna 1760. Hokusain isä Nakajima Issai oli peilintekijä shōgunin hovissa. Hokusai aloitti uransa ensin kirjakaupan apulaisena, sitten kaivertajan apulaisena, sitten 18 vuoden iässä taiteilija Katsugawa Shunshōn oppilaana. Hän joutui kuitenkin lähtemään pian riitauduttuaan jostain – mahdollisesti kuvien tyylistä – Shunshōn kanssa.

Sen jälkeen Hokusai elätti itsensä katukauppiaana ja kirjankuvittajana Edossa. 1700-luvun lopulta alkaen hänen maineensa kuvittajana vähitellen kasvoi. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa hän teki runsaasti surimono-töitä eli onnentoivotus- ja tiedotusgrafiikkaa.

Ajan japanilaisen tavan mukaan Hokusai esiintyi elämänsä aikana lukuisilla eri nimillä. Hänen taideteostensa tunnistamista on vaikeuttanut se, että monia näistä nimistä käyttivät myös muut taiteilijat ennen häntä ja hänen jälkeensä. Hokusain lapsuusnimi oli Tokitarō. Kaivertajaoppilaana hänet tunnettiin nimellä Tetsuzō. Shunshōn oppilaana hän sai taiteilijanimekseen Shunrō, ja oppipoikakauden päätteeksi 1779 hän sai luvan käyttää sen kanssa opettajansa koulun nimeä Katsugawa, eli hänestä tuli Katsugawa Shunrō. Sen jälkeen hän taiteilijana käytti ainakin nimiä Mugaru Shunrō, Sōri, Hyakurin Sōri, Taitō, Kakō, Hokusai, Gakyōjin Hokusai, Hokusai Shinsei, Shinsai ja Katsushika Hokusai. Hokusai ilmaantui käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1797. Parhaiten tunnettuja olivat Hokusain lisäksi Sōrin nimellä tehdyt työt.

Maineikkaimmat taideteoksensa Hokusai loi 1810-luvulta alkaen. Niistä laajin oli viidentoista kirjan kuvakokoelma Hokusai Manga.

Hokusai oli naimisissa kaksi kertaa, mutta kummastakin vaimosta tiedetään hyvin vähän. Liitoista syntyi yhteensä kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Yksi pojista ryhtyi isoisänsä ammattiin peilintekijäksi, toisesta tuli tiettävästi valtion virkamies.

Isänsä taiteellisia lahjoja perinyt nuorin tytär Oei huolehti Hokusaista hänen vanhuudessaan. Yksi tytär kuoli nuorena. Kolmas meni naimisiin Hokusain oppilaan Yanagawa Shigenobun kanssa. Heidän poikansa aiheutti 1834 tarkemmin tuntemattomaksi jääneen häväistyksen, jonka takia Hokusai joutui pakenemaan pariksi vuodeksi Edosta syrjäiseen Uragan kaupunkiin.

Vaikka Hokusain töitä, erityisesti Hokusai Mangaa, myytiin runsaasti hänen elinaikanaan, taiteilijan taitamattomuus rahan käytössä piti hänet köyhänä. Hokusailla oli laaja seuraajajoukko Japanissa, mutta suoranaisesti hänen koulutuksessaan olleita oppilaita oli ilmeisesti varsin vähän. Hokusain maineikkaimpia oppilaita olivat Hokkei, Teisai Hokuba ja Gakutei.

Hokusai kuoli 10. toukokuuta 1849. Hänen viimeisten sanojensa kerrotaan olleen: ”Jos kohtalo olisi antanut minulle vielä viisi vuotta, minusta olisi voinut tulla todellinen maalari.”

Hokusain varhaisimmat teokset Shunshōn oppilaana olivat puupiirroksia näyttelijöistä. Hokusai tunnetaan parhaiten ukiyo-e-tyylisistä puupiirroksista. Hokusai teki myös jonkin verran eroottista shunga-taidetta. Hänen kahdentoista painotyön sarjaansa nimeltä Fukujusō pidetään yhtenä kaikkein merkittävimmistä shunga-töistä.

Nimitys ukiyo-e (”kelluvan maailman kuvat”) viittaa sekä tekniikkaan että aihevalikoimaan. 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolelle Japanissa yleinen ukiyo-e-kuva toteutettiin taiteilijan, kaivertajan ja painajan yhteistyönä. Ensin paperille maalattu kuva siirrettiin kirsikkapuupölkkyyn, joita kaiverrettiin yksi kutakin kuvan osaväriä varten. Sitten kuvat painettiin paperille. Osavärejä saattoi olla jopa kaksitoista. Toisinaan kuva painettiin yhdellä värillä ja värjättiin käsin.

Sisällöltään ukiyo-e poikkesi Japanin aikaisemmista taidesuunnista siinä, että se kuvasi näyttelijöitä, kurtisaaneja, tavallisia ihmisiä ja maisemia. Painokuvia myytiin sekä kaupunkilaisille että kaupungeissa käyville matkustavaisille.

Hokusai myös kehitti surimono-taiteen huippuunsa. Surimono-taidetta tehtiin jo ennen Hokusain aikaa, mutta Hokusai kehitti sen vakiintuneeseen muotoonsa ja käyttöönsä. Surimono tarkoittaa puupiirroksista, joita tehtiin asiakkaille pieninä sarjoina kutsukorteiksi ja tervehdyksiksi, erityisesti uudenvuoden tervehdyksiksi. Kuvan lisäksi surimonossa oli pieni runo tai muu humoristinen teksti.

Hokusai oli aikalaisiaan paljon rohkeampi värin käyttäjä. Hän oli myös poikkeuksellisen taitava ihmiskasvojen, ilmeiden ja eleiden kuvaaja. Hokusain suurin kuvakokoelma Hokusai Manga kattaa aiheita kaikilta elämänaloilta katunäkymistä karikatyyreihin.

Näkymiä Fujivuorelle (Fugaku Sanjūrokkei) Hokusai toteutti kahtena sarjana. Ensimmäinen oli sadan näkymän sarja, mutta maineikkaampi on suurikokoisin ja värikkäin kuvin toteutettu 36 näkymää Fujivuorelle. Sarjaan lisättiin myöhemmin vielä kymmenen kuvaa. Hän julkaisi myös kuvasarjoja muun muassa japanilaisista silloista, saarista ja vesiputouksista.

Hokusain työt vaikuttivat eurooppalaisiin taiteilijoihin 1860-luvulla alkaneen Japanin avautumisen jälkeen.

Seitsemän Hokusain puupiirrosta on Suomessa Kansallisgallerian kokoelmissa.[6] Hänen moniväripuupiirroksiaan oli esillä Ateneumissa näyttelyssä 2008.[7]

• 
  Tuulenpuuska Surugan läänissä, 1930 (1830).
• 
  Manga. Mietiskely Fuji, 1814.
• 
  Haamu Kohada Koheiji, sarjasta Sata tarinaa.
• 
  Viisi viuhkaa.
• 
  Näkymä Suwajärvelle.

• Bell, David: Explaining ukiyo-e. Väitöskirja. University of Otago, Uusi-Seelanti, 2002. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
• Carpenter, John T.: Edo. Art in Japan 1615–1868, s. 383. Washington: National Gallery of Art, 1998. ISBN 0-89468-226-1. (englanniksi)
• Fahr-Becker, Gabriele & Murray, Chris: The art of East Asia. Cologne: Könemann, 1999. ISBN 3-8290-1745-6. (englanniksi)
• Forrer, Matthi: Hokusai : prints and drawings. München, Saksa: Prestel-Verlag, 1991. ISBN 3-7913-2490-X,. (englanniksi)
• Harris, Frederick: Ukiyo-e: the art of the Japanese print. Tokyo: Tuttle Pub, 2010. ISBN 978-1-4629-0614-7. (englanniksi)
• Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-16753-7.
• Marks, Andreas: Japanese woodblock prints: artists, publishers, and masterworks, 1680-1900. Tokyo: Tuttle, 2010. ISBN 978-1-4629-0599-7. (englanniksi)
• Munsterberg, Hugo: The Japanese print: a historical guide. New York: Weatherhill, 1982. ISBN 0-8348-0167-1. (englanniksi)
• Tinios, Ellis: Japanese prints : ukiyo-e in Edo, 1700-1900. Burlington, VT: The British Museum Press, 2010. ISBN 978-1-84822-076-8. (englanniksi)</ref>
• Uhlenbeck, Chris & Winkel, Margarita: Japanese erotic fantasies: sexual imagery of the Edo period. Amsterdam: Hotei Pub, 2005. ISBN 90-74822-66-5. (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hokusai Wikimedia Commonsissa

• Hokusai Manga (kuvakirja), vol. VII Kansallisgalleria - Taidekokoelmat. 2014-2017.
• Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 Ateneumin taidemuseo. 2017. Arkistoitu 20.10.2017. Web archive 2017
• Taggart, Emma: Everything You Need to Know About Hokusai, the Painter of ‘The Great Wave’ My Modern Met. 17.1.2018.
• Lane, Richard: Hokusai Encyclopædia Britannica.
• Hokusai Tietosanakirja 1911
• Under the Wave off Kanagawa (Kanagawa oki nami ura), also known as The Great Wave, from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei), Japan, Edo period (1615–1868) The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 2.9.2018.