Hokkaidō

Hokkaidō sijaitsee Japanin pohjoiskärjessä, lähellä Venäjää. Saaren pinta-ala on 77 978 km² ja se on Japanin toiseksi suurin saari. Hokkaidō on Japaninmeren, Ohotanmeren ja Tyynen valtameren ympäröimä ja rannikoilla on laajat tasangot. Vesialueita Hokkaidōhon kuuluu yhteensä 4 943 km². Saaren keskiosa on vuoristoista ja siellä sijaitsee useita vulkaanisia tasankoja. Saaren korkein vuori on 2 290 metriin kohoava Asahi-vuori.

Suuria kaupunkeja on muun muassa 1,7 miljoonan asukkaan kaupunki Sapporo ja Asahikawa saaren keskellä, rannikolla kohti Honshūta on Hakodaten kaupunki.

Hokkaidōn prefektuuriin kuuluu myös useita pienempiä saaria, kuten Rishiri, Okushiri ja Rebun. Japanilaisten mukaan myös Venäjän hallussa olevat Iturup-, Kunashir-, Shikotan- ja Habomai-saaret kuuluvat Japanille. Hokkaidōn asema prefektuurina ilmenee nimen tavusta dō, mutta siihen viitataan harvoin ”Hokkaidōn prefektuurina” paitsi silloin, kun on tärkeää erottaa itse saari prefektuurista.

Hokkaidōssa sijaitsee myös paljon koskematonta metsää ja useita kansallispuistoja.

• 6 kansallispuistoa:
  • Shiretokon kansallispuisto (知床)
  • Akanin kansallispuisto (阿寒)
  • Kushiron suomaan kansallispuisto (釧路湿原)
  • Daisetsuzanin kansallispuisto (大雪山)
  • Shikotsun–Tōyan kansallispuisto (支笏洞爺)
  • Rishirin–Rebunin–Sarobetsun kansallispuisto (利尻礼文サロベツ)
• 5 puolikansallispuistoa (準国立公園)

Nihonshokia pidetään yleisesti ensimmäisenä mainintana historiassa Hokkaidosta. Tekstin mukaan Abe no Hirafu johti suuren laivaston ja armeijan pohjoiseen vuodesta 658 vuoteen 660 ja kohtasivat Mishihasen ja Emishin heimot. Yksi paikoista, joihin Hirafu meni, oli nimeltään Watarishima ja sen arvellaan tarkoittaneen Hokkaidōta. Kuitenkin on olemassa useita teorioita tapahtumien yksityiskohdista, kuten Watarishiman sijainti ja Emishien ja Mishihasien sukulaissuhteet ainuihin.

Nara- ja Heian-kausilla Hokkaidōn asukkaat ryhtyivät käymään kauppaa Japanin etuvartion, Dewan provinssin kanssa. Keskiajalta alkaen Hokkaidōn asukkaita alettiin kutsua nimellä Ezo (蝦夷). Samoihin aikoihin Hokkaidōta alettiin kutsua nimellä Ezochi (”Ezo-alue”) tai Ezogashima ("Ezojen saari"). Ezot pääasiassa kalastivat ja metsästivät ja saivat riisin ja metallin vaihdossa japanilaisilta.

Muromachi-kaudella japanilaiset loivat siirtokunnan Oshiman niemimaalle välttääkseen etelän taisteluita. Kun yhä enemmän ihmisiä muutti siirtokuntaan, kasvoivat ristiriidat japanilaisten ja ainujen välillä. Erimielisyydet kasvoivat lopulta taisteluksi. Takeda Nobuhiro tappoi ainujen johtajan, ja japanilaiset voittivat taistelun. Nobuhiron jälkeläisistä tuli Matsumaen hanin johtajia, jotka hallitsivat Ezochin eteläosia aina Edo-kaudelle asti.

Matsumaen hanin talous perustui yksinomaan ainujen kanssa käytyyn kauppaan. Matsumaen suvulla oli yksinoikeudet kaupankäyntiin ainujen kanssa Azuchi-Momoyama- ja Edo-kausilla. Hiljalleen Matsumaen han onnistui muuttamaan olosuhteita niin, että kaupankäynti alkoi tuottaa Matsumaen suvulle voittoa. Vuonna 1669 osa ainuista nousi kapinaan Shakushainin johdolla, mutta japanilaiset kukistivat kapinan.

Edo-kauden lopulla šogunaatti ymmärsi pohjoisen puolustuksen tärkeyden venäläisiä vastaan ja otti suurimman osan Hokkaidōsta haltuunsa. Šogunaatti teki ainujen elämästä hieman helpompaa, mutta hallinnon pääpiirteet eivät muuttuneet.

Tokugawa-šogunaatin hävittyä Boshinin sodan osa shōgunin laivastosta pakeni Hokkaidōhon ja julisti siellä 25. joulukuuta 1868 perustetuksi itsenäisen Ezon tasavallan, jonka pääkaupunkina oli Hakodate. Keisarin laivasto kuitenkin tuhosi shōgunin laivaston rippeet Hakodaten meritaistelussa toukokuun alussa, ja kapinalliset antautuivat 18. toukokuuta.

Pian seuranneen Meiji-restauraation aikana Hokkaidō sai nykyisen nimensä. Saari muutettiin siirtokunnasta prefektuuriksi 1882, joskin lainsäädäntö yhtenäistettiin muiden prefektuurien kanssa vasta 1947.

Muuhun Japaniin nähden harvaan asutulla saarella asuu vain vajaat kuusi miljoonaa ihmistä eli alle 5 % koko maan väestöstä. Hokkaidō on väkiluvultaan Japanin seitsemänneksi suurin prefektuuri.

Sonkyōn sola

Hokkaidō on Japanin hallitseva maatalousalue. Se tuottaa eniten riisiä ja kalaa sekä jakaa ykkössijan kasvisten tuotannossa.^lähde?

Vaikka Hokkaidōlla on jonkin verran kevyttä teollisuutta (pääasiassa paperiteollisuutta, oluenpanoa ja elintarviketeollisuutta), suurin osa väestöstä on palvelualojen työllistämää.

Hokkaidōn ainoa maayhteys muuhun Japaniin on Seikan-tunneli. Suurin osa saarelle saapuvista saapuu lentoteitse: päälentokenttä on Chitosen lentoasema Chitosessa, hieman Sapporosta etelään. Tokio–Chitose on maailman ruuhkaisin lentoreitti. Sitä käyttävät kolmen lentoyhtiön 45 lentoa päivittäin. Yksi lentoyhtiöistä, Air Do, nimettiin Hokkaidōn mukaan. Hokkaidōhon pääsee myös lautalla Sendaista, Niigatasta ja muutamista muista kaupungeista.

Hokkaidōlla itsellään on melko kehittynyt rautatieverkosto, mutta moniin kaupungeista pääsee vain autolla tai bussilla.

Matkailu on tärkeä tulonlähde Hokkaidōlle. Matkailu on runsasta niin talvella kuin kesälläkin. Talvisin ihmiset tulevat pääasiassa laskettelemaan, kesäisin pääasiassa vaeltamaan ja rentoutumaan kymmenissä kuumissa lähteissä.

Myös perinteistä matkailua on paljon, ja Hokkaidō kaitakukinenkan, jossa esitellään muun muassa runsaasti ainujen kulttuuria, on yksi Japanin merkittävimmistä museoista.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hokkaidō Wikimedia Commonsissa

• Hokkaidōn prefektuurin internetsivut (japaniksi) (englanniksi) (kiinaksi) (koreaksi) (venäjäksi)
• Matkaopas aiheesta Hokkaidō Wikivoyagessa (englanniksi)