Hoilola

Hoilola on kylä Joensuun kaupungin itäosassa, Korpijärven länsipäässä, noin 70 kilometriä Joensuun keskustaajamasta kaakkoon. Hoilola on toinen niistä Korpiselän kylistä, jotka jäivät kokonaan Suomen puolelle viime sotien alueluovutuksissa.[1] Venäjän puolelle jääneeseen, nykyisin tyhjillään olevaan, Korpiselän kirkonkylään matkaa on noin 10 kilometriä. Hoilolan naapurikyliä ovat Saaroinen, Meriinaho, Mannervaara ja Saarivaara entisen Korpiselän kunnan alueella sekä Luutalahti ja Öllölä entisen Tuupovaaran kunnan alueella. Kylän halki virtaa Korpijärvestä Öllölänjärveen laskeva Onnenvirta. Hoilolan postinumero on 82760.

Historia

Hoilolan kylä perustettiin 1500-luvulla,[2] jolloin alue kuului Venäjälle. Hoilola kärsi 1600-luvun alun sodista ja siirtyi Ruotsille Stolbovan rauhassa vuonna 1617. Ortodoksista väestöä muutti tämän jälkeen Venäjälle Ruotsin luterilaistamista ja verotusta pakoon. Hoilolasta on lähtenyt tuolloin 12 asukasta.[2] Vuoden 1631 maakirjan mukaan kylässä oli neljä taloa.[2] Isojako Hoilolassa toteutettiin vuoden 1890 tienoilla.[2]

Hoilolan kylä kuului vuoteen 1946 asti Korpiselän kuntaan, jolloin kunta lakkautettiin suurimman osan sen alueesta jäätyä Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Tämän jälkeen Hoilola kuului Tuupovaaran kuntaan vuoteen 2005, jolloin se liitettiin Joensuun kaupunkiin.

Liikenne

Ennen alueluovutuksia Hoilolan kautta kulki maantie Korpiselän kirkonkylästä Hoilolan ja Saarivaaran kautta Värtsilään,[3] jonka Hoilolan ja Värtsilän välinen osuus valmistui vuonna 1925.[4] Moskovan rauhan raja jätti Hoilolan ja muut Korpiselän Suomen puolelle jääneet kylät ilman tieyhteyttä muuhun Suomeen, sillä Korpiselkä–Hoilola–Värtsilä maantien molemmat päät jäivät luovutetulle alueelle.[4] Tieyhteys Hoilolan ja Tuupovaaran Öllölän välille valmistui vuonna 1948, jota ennen kylien välillä oli kulkenut vain polku.[4]

Nykyisin Hoilolan halki kulkee Värtsilästä Ilomantsiin johtava seututie 500, joka on osa Runon ja Rajan tie -nimistä matkailutietä. Hoilolan kohdalla tiestä erkanee seututie 496, joka johtaa Öllölän ja Tuupovaaran kirkonkylän kautta kantatie 74:lle.[5] Entinen maantie Hoilolasta Saaroisten kautta Korpiselän kirkonkylään on nykyisin maantie 15634 ja se päättyy Saaroisten itäpuolella valtakunnan rajalle.[5]

Koulu

Korpijärven seudulle perustettiin Hoilolan kansakoulu vuonna 1909 ja se aloitti toimintansa Saaroisten kylässä vuokratiloissa.[6] Varsinaisen koulun paikasta käytiin pitkään keskustelua Hoilolan ja Saaroisten kylien välillä. Koulupiiriin kuului tuolloin vielä Tšiipakka, jonka vuoksi koulu rakennettiin vuonna 1914 koulupiirin keskelle Korpijärven rantaan Saaroisten Jeskasenniemeen.[6] Tšiipakan koulu tosin perustettiin vuonna 1922, jolloin Hoilolan kansakoulu jäi oman koulupiirinsä reunalle.[6] Alueluovutuksissa koulu jäi Suomen puolelle aivan rajan tuntumaan, mutta koulun alueen kuuluminen rajavyöhykkeeseen vaikeutti liikkumista.[4]

Yhdistykset

Hoilola kuului vuonna 1919 perustettuun Korpijärven maamiesseuraan, mutta hankalien kulkuyhteyksien vuoksi kylään perustettiin oma maamiesseura vuonna 1930.[7] Seura järjesti erilaisia juhlia, hankki maataloustyövälineitä kyläläisten lainattavaksi, perusti pienen kyläkirjaston ja rakensi vuonna 1945 Saaroisiin viljankuivaamon.[7] Hoilolassa toimi myös urheiluseura Hoilolan Tarmo.[8]

Nähtävyydet

Kirkot

Hoilolassa on sekä ortodoksinen että luterilainen kirkko, jotka rakennettiin sotien jälkeen korvaamaan luovutetulle alueelle jääneitä Korpiselän kirkkoja. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema Hoilolan luterilainen kirkko rakennettiin vuonna 1950 Kirkon Lahja Oy:n, Amerikan luterilaisten kirkkojen ja kirkkohallituksen lahjoittamilla varoilla.[9] Rakennusmestari Uuno Korhosen suunnittelema ja ortodoksisen kirkon jälleenrakennusvaroilla rahoitettu Ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko rakennettiin rukoushuoneeksi vuonna 1959 ja vihittiin kirkoksi vuonna 1993.[4] [10] Molempien kirkkojen yhteydessä on seurakuntasalit. Molemmissa kirkoissa on esineistöä Korpiselän ja muiden luovutettujen alueiden kirkoista.[9] [4]

Korpiselkätalo

Hoilolassa sijaitsee myös vuonna 1985 valmistunut arkkitehti Erkki Helasvuon suunnittelema Korpiselkätalo, jonka esikuvana on käytetty luovutetulle alueelle jäänyttä Tolvajärven matkailumajaa.[4][11]

Mistä Hoilola tunnetaan

Aku Louhimiehen Paha maa -elokuvan hahmo, pölynimurikauppias Teuvo Hurskainen mainitsee olevansa kotoisin Hoilolasta.

Raskasta rockia soittava Kotiteollisuus-yhtye äänitti vuonna 2006 ilmestyneen Iankaikkinen-albuminsa Korpiselkätalolla Hoilolassa. Albumin kannessa on Hoilolassa otettuja kuvia.

Lähteet
  1. Nurmiluoto, Timo & Vallas, Hannu: Karjala kuvina, Laatokan Karjala, s. 62-65. Helsinki: Kustannus Oy Constator, 1995. ISBN 951-97086-4-2.
  2. professori Saloheimo Veijo: Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Korpiselkä (Korpiselän pitäjän puoli vuosituhatta) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 16.11.2010.
  3. Laatokan Karjala 1938 Pohjois-Karjala ja Savo 1:400 000. (Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä n:o 8) Helsinki: Karttakeskus, 1991.
  4. Tynkä-Korpiselkä Karjalan Liitto ry. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 4.12.2010.
  5. Tienumerokartta (PDF) 1.10.2010. Pohjois-Savon ELY-keskus. Viitattu 4.12.2010. [vanhentunut linkki]
  6. Kangas Kauko: Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Koululaitos (Korpiselän kansakoulut) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 4.12.2010.
  7. Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Maamiesseuratyö (Hoilola) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 17.11.2010.
  8. Korpiselkä (Seuratoiminta) Karjalan Liitto ry. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 30.11.2010.
  9. Kirkot (Hoilolan kirkko) Joensuun ev.lut seurakuntien verkkosivu. Joensuun ev.lut seurakunnat. Arkistoitu 15.12.2008. Viitattu 4.12.2010.
  10. Pyhän Nikolaoksen kirkko, Hoilola Joensuun kaupungin verkkosivusto. 16.2.2005. Joensuun kaupunki. Arkistoitu 25.2.2008. Viitattu 4.12.2010.
  11. Katriina Petrisalo: Menneisyys matkakohteena. Kulttuuriantropologinen ja historiatieteellinen tutkimus perinnekulttuurien hyödyntämisestä matkailuteollisuudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001. ISBN 951-746-255-7.

    Aiheesta muualla
    Korpiselän kylät

    Haukivaara • Hoilola • Hominvaara • Karali • Keskijärvi • Kilpijärvi • Kitilänselkä • Kokkari • Korpiselkä (kirkonkylä) • Kruununpuisto • Lehmivaara • Mannervaara • Meriinaho • Ruhovaara • Saarivaara • Saaroinen • Tolvajärvi • Tšiipakka • Tšikki • Tšokki • Vieksinki • Yläjärvi • Ägläjärvi

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.