Hoikkarölli

Hoikkarölli (Agrostis clavata) on röllien sukuun kuuluva heinäkasvi. Suomessa laji oli aiemmin vaarantunut, mutta vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa se luokiteltiin silmälläpidettäväksi.[3]

Hoikkarölli
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]
Suomessa: Silmälläpidettävä

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Alaheimo: Pooideae
Tribus: Poëae[2]
Suku: Röllit Agrostis
Laji: clavata
Kaksiosainen nimi

Agrostis clavata
Trin.
Katso myös

  Hoikkarölli Wikispeciesissä
  Hoikkarölli Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Hoikkarölli kasvaa 30–70 senttimetriä korkeaksi. Kasvi on monikortinen; korret ovat pystyjä tai kohenevia. Lehdet ovat litteät, viitisen millimetriä leveät ja vaalean vihreät. Ylimmän korsilehden kieleke on 1,3–2,5 mm pitkä. Kukinto on laaja, pitkähaarainen, niukkatähkyläinen ja 8–25 cm pitkä röyhy. Ulkohelve on vihneetön, sisähelve puuttuu tai on hyvin pieni. Hoikkarölli heilimöi kesä-heinäkuussa. Laji on yksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen kasvi.[4]

Hoikkarölli muistuttaa suuresti rikkarölliä (A. scabra) ja nurmirölliä (A. capillaris).[5][6]

Levinneisyys

Hoikkarölli on pohjoinen, mantereisen ilmaston kasvi, jota tyypillisesti tavataan taigametsäalueella. Levinneisyysalue ulottuu Keski-Ruotsista ja -Suomesta hyvin laikuttaisena läpi Venäjän Itä-Siperiaan, Kamtšatkaan ja Japaniin asti. Lajia tavataan myös Pohjois-Amerikan puolella Alaskassa.[5][6] Suomessa hoikkarölliä on tavattu hajanaisella alueella Uudeltamaalta ja Hämeestä läpi Keski- ja Itä-Suomen Etelä-Lappiin saakka noin 40 kasvupaikalta. Runsaimmin sitä kasvaa Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Etelä-Lapissa. Laji löydettiin Suomesta ensimmäisen kerran vuonna 1901 Maaningan Korkeakoskelta.[6][7]

Elinympäristö

Hoikkarölli kasvaa lehdoissa purojen, jokien ja lähteiden ympärillä sekä kosteissa kuusikoissa. Sitä tavataan myös ihmisen muokkaamassa ympäristössä polkujen ja teiden varsilla, ojissa, metsäkoneiden urissa ja hakkuuaukioiden aurausvaoissa. Laji on muuttunut harvinaisemmaksi luontaisilla kasvupaikoillaan metsätalouden tehostumisen tuhotessa sen kasvupaikkoja. Ihmisen luomissa kasvupaikoissa hoikkarölli esiintyy yleensä vain lyhyen aikaa, vaikka saattaa muodostaa monen hehtaarin kasvustoja.[4][8]

Lähteet
  • Raatikainen, Mikko & Ulvinen, Tauno: Hoikkaröli. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 48–49.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet
  1. Maiz-Tome, L.: Agrostis clavata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
  2. Stevens, P. F.: Poaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021.
  3. Hoikkarölli – Agrostis clavata Laji.fi. Viitattu 29.3.2021.
  4. Retkeilykasvio 1998, s. 608.
  5. Den virtuella floran: Köseven (ruotsiksi) Viitattu 15.12.2009.
  6. Raatikainen & Ulvinen 1997, s. 48–49.
  7. Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Hoikkaröllin levinneisyys Suomessa Viitattu 15.12.2009.
  8. Suomen ympäristö 593, s. 24[vanhentunut linkki] (Pdf-tiedosto)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.