Hoffmannin kertomukset
Hoffmannin kertomukset (ransk. Les Contes d'Hoffmann) on Jacques Offenbachin säveltämä ooppera, jossa on prologi, 3 näytöstä ja epilogi. Teos on vuodelta 1880, Offenbach ehti saada teoksesta vain pianopartituurin valmiiksi ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen Ernest Guiraud orkesteroi sen ja vei sen Pariisin Opéra-comiqueen. Oopperan kantaesitys oli vuonna 10. helmikuuta 1881. Teos esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran 14. huhtikuuta 1912 Kotimaisessa oopperassa.[1]
| Hoffmannin kertomukset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Alkuperäinen nimi | Les Contes d'Hoffmann | ||||||
| Säveltäjä | Jacques Offenbach (Ernest Guiraud) | ||||||
| Libretto | Jules Barbier ja Michael Carré | ||||||
| Pohjautuu | E. T. A. Hoffmannin tekstiin | ||||||
| Kieli | ranska | ||||||
| Kantaesitys |
1881 Pariisin Opéra-comique |
||||||
| Aikajana Offenbachin oopperoista | |||||||
|
|||||||
Henkilöt
- Hoffmann, runoilija – tenori
- Niklaus, Hoffmannin seuralainen – altto
- Lindorf, ministeri – bassobaritoni
- Coppelius, optikko – bassobaritoni
- Mirakel, tohtori – bassobaritoni
- Dapertutto, taikuri – bassobaritoni
- Andres, Stellan palvelija – tenori
- Cochenille, Spalanzanin palvelija – tenori
- Franz, Crespelin palvelija – tenori
- Pittichianaccio, Giuliettan kääpiö – tenori
- Olympia, mekaaninen nukke – sopraano
- Antonia, laulajatar – sopraano
- Giulietta, kurtisaani – sopraano
- Stella, oopperalaulajatar – sopraano
- Spalanzani, fysiikan professori – tenori
- Schlemil, Giuliettan rakastaja – basso
- Crespel, Antonian isä – basso
- Antonian äidin ääni – mezzosopraano
- Luther, kapakan isäntä – basso
- Nathanael, ylioppilas – tenori
- Hermann, ylioppilas – baritoni
- ylioppilaita, Spalanzanin vieraita – kuoro
Huom. Lindorfin, Coppeliuksen, Mirakelin ja Dapertutton, Andresin, Cochenillen, Franzin ja Pittichianaccion sekä Olympian, Antonian, Giuliettan ja Stellan osat esittää yleensä sama laulaja.
Synopsis
Tapahtumapaikka ja -aika
Prologi ja epilogi Lutherin kellariravintolassa Nürnbergissä, ensimmäinen näytös Spalanzanin luona, toinen näytös Crespelin asunnossa Münchenissä ja kolmas näytös Giuliettan palatsissa Venetsiassa; 1800-luvun alku.