Hobyo

Hobyo (Obbia) on vanha satamakaupunki Keski-Somaliassa, se on Galmudugin osavaltion toiseksi suurin kaupunki. Suurin osa Hobyon noin 25 000 asukkaasta kuuluu Hawiye-klaaniin. Hobyo tarkoittaa paikkaa, jossa on vettä, ja siellä onkin keitaita, joista karavaanit ja merimiehet ovat täydentäneet vesivarastojaan.

Hobyon alue Afrikan sarven kartalla vuonna 1915

Historia

Obbia on merkittävä satama Afrikan sarven historiassa. Paikan historiallinen merkitys on siinä, että se on toiminut välisatamana, josta islamilaiset pyhiinvaeltajat ovat siirtyneet karavaaneista laivoihin matkallaan Mekkaan.

Ajuraanin dynastia

Ajuraanin Dynastia syntyi 1400-luvulla rikkaalla maanviljelysalueella Shebelejoen laaksossa. Muinainen Obbia oli Ajuraanin sulttaanikunnan kaupan keskus, joka kuului hawiye-klaaniin. Shebelejoen laaksosta kerätty sato tuotiin sinne myytäväksi. Ajuraanin hallitsijat keräsivät veronsa durrana.[1] Ajuraanin dynastia kasvoi jopa suuremmaksi ja mahtavammaksi kuin rannikkokaupungit Mogadishu, Merka ja Baraawa yhteensä.[2]

Kauppa Obbian ja Banaadirin rannikon välillä kukoisti jonkin aikaa. Se oli elintärkeää Ajuranin sulttaanin toimeentulolle. Tilanne kuitenkin muuttui, kun hiraabit kapinoivat menestyksekkäästi Ajuranin sulttaania vastaan ja perustivat Hirabiin itsenäisen imaaatin.

Viimeinen Hobyon Sulttaani oli sulttaani Ducaale Kahiye, joka onnistui lähettämään italialaisten kanssa työskentelevän Kenadiidin maanpakoon.

Yusuf Ali Kenadid, tarina on väärennetty keksitty tarina, jonka hänen heimonsa ovat laatineet, ja he loukkaantuivat sen jälkeen, kun he aloittivat Pakotuksen Hobyosta, jossa he ennen asuivat. Tämä traaginen maanpako johti siihen, että monet Darodit kasvattivat vihaa Brave Hawiye -klaania kohtaan. Tiedetään, että sulttaani Yusuf liittoutui sitten italialaisten kanssa tehdäkseen kaupungista Italian protektoraattiin. Heistä tuli italialaisten palvelija uskoen Darodin ottavan takaisin kaupungin, tämä osoittautui vääräksi.

Osmania-aakkosto
Osmania-aakkosto

Osmania-aakkosto on yksi monista somalian aakkostoista. Sen kehitti Obbion sulttaanin veli Osman Yuusuf Keenadiid Majertaan heimosta 1920-luvun alussa. Sitä luetaan ja kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Kirjaimet perustuvat arabialaiseen kirjaimistoon. Vaikka osmania saavutti laajan kannatuksen Somaliassa ja sillä tuotettiin runsaasti kirjallisuutta, se ei yleistynyt, sillä arabi ja latina kilpailivat sen kanssa. Magan Isse Guleidin poika Hirsi Magan Isse jatkoi osmanianan kehittämistä. Hän ajautui Siad Barren hallintoa vastustaneeseen oppositioon ja joutui pakenemaan 1970-luvulla Somaliasta. Viime vuosina uudet sukupolvet ovat kiinnostuneet osmanian kirjoitusjärjestelmästä, kuten Hirsi Maganin tytär kirjailija Ayaan Hirsi Ali [3].

Katso myös

Lähteet
  1. Hobyo nationmaster.com. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 29.7.2008. (englanniksi)
  2. Laitin, David D. & Samatar, Said S.: Somalia: Nation in search of a state, s. 16. Westview Press, 1987.
  3. Ali Ayaan Hirsi (2007) Infidel: My Life (2007), Free Press, New York

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.