Hjalmar Hammarskjöld
Knut Hjalmar Leonard Hammarskjöld (4. helmikuuta 1862 Tuna, Kalmarin lääni – 12. lokakuuta 1953 Tukholma[1]) oli ruotsalainen poliitikko ja virkamies.
Hjalmar Hammarskjöld | |
---|---|
Ruotsin 13. pääministeri | |
Monarkki | Kustaa V |
Edeltäjä | Karl Staaff |
Seuraaja | Carl Swartz |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. helmikuuta 1862 Tuna |
Kuollut | 12. lokakuuta 1953 (91 vuotta) Tukholma |
Puoliso | Agnes Almquist |
Tiedot | |
Nimikirjoitus |
|
Hammarskjöld opiskeli Uppsalassa oikeustiedettä ja valmistui 1884 lakitieteen kandidaatiksi. Hän oli vaikuttajana valtion monella alueella. Vuonna 1891 hänet nimitettiin professoriksi Uppsalan yliopistoon. Vuosina 1901–1902 hän oli oikeusministerinä Fredrik von Otterin hallituksessa. Hammarskjöld oli uudelleen ministerinä Christian Lundebergin hallituksessa vuonna 1905. 17. helmikuuta 1914 hänestä tuli Ruotsin pääministeri Karl Staaffin erottua virastaan. Hän itse erosi 30. maaliskuuta 1917.[1]
Perhe
Hammarskjöld oli vuodesta 1890 naimisissa Agnes Almquistin (1866–1940) kanssa[1]. Avioparin lapsia olivat lakitieteen kandidaatti Bo Hammarskjöld, Åke Hammarskjöld, Sten Hammarskjöld ja Dag Hammarskjöld. Hammarskjöld on haudattu sukuhautaan Uppsalan vanhalle hautausmaalle.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hjalmar Hammarskjöld Wikimedia Commonsissa