Historiallinen sanomalehtikirjasto

Historiallinen sanomalehtikirjasto -tietokannan rakentaminen aloitettiin vuosituhannen vaihteessa osana yhteispohjoismaista Tiden-projektia. Yleisölle palvelu avattiin vuonna 2001.[1] Kansalliskirjaston Mikkelin digitointikeskus digitoi vuoteen 2008 mennessä suuren osan Suomessa vuosina 17711910 ilmestyneistä sanomalehdistä.[2] Kaikkiaan palvelu sisälsi tässä vaiheessa 165 nimekettä ja noin 800 000 digitoitua sivua. Digitointia on tämän jälkeen jatkettu opetusministeriön rahoituksella 1800-luvun loppuun ja edelleen 1900-luvun puolelle. Kolmentoista miljoonan sivun määrä ylittyi maaliskuussa 2018.[3][4]. Nykyään palvelu tunnetaan digi.kansalliskirjasto.fi-nimellä sisältäen Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja. Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki vuosina 1771-1939 ilmestyneet suomalaiset sanomalehdet. [5] Kansalliskirjasto digitoi sanomalehtiä järjestyksessä vanhimmasta digitoimattomasta vuosikerrasta lähtien sekä myös uusia ilmestyviä lehtiä. [6] Tekijänoikeuksien alaisten digitoitujen sanomalehtien vapaasti internetissä esittämisen mahdollistaa Kansalliskirjaston ja Kopioston välinen tekijänoikeuslain sopimuslisenssijärjestelmään pohjautuva sopimus. [7] Kansalliskirjasto on digitoinut kumppanuuksien avulla joidenkin lehtien kaikki ilmestyneet vuosikerrat, muun muassa Maaseudun Tulevaisuus, Länsi-Savo ja Etelä-Suomen Sanomat on kokonaan digitoitu. [8]

Vuonna 2017 Kansalliskirjasto julkaisi internetissä 1920-luvun suomalaiset lehdet ja vuonna 2021 julkaistiin 1930-luvun lehdet. [9][10] Joulukuussa 2020 Kansalliskirjasto tiedotti digitoivansa seuraavien kolmen vuoden aikana kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet suomenruotsalaisten rahastojen ja säätiöiden tuella. [11]

Sanomalehtikirjaston sisältämät lehdet ovat vapaasti selailtavissa ja luettavissa palvelun omassa käyttöliittymässä. Selailun lisäksi aineistosta voi tehdä myös tekstihakuja. Vanhojen lehtien painoasusta johtuen tekstintunnistuksessa on puutteita, mutta käyttöliittymän tarjoama sumea haku vähentää virheiden merkitystä. Lehdet on mahdollista tallentaa myös pdf-tiedostoksi.

Lähteet

  1. Jukka Laurimo: His­to­rial­li­set sanomalehdet internetiin Kaleva, kaleva.fi. 24.12.2002. Viitattu 7.1.2020.
  2. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti
  3. Arpiainen, Hanna: Digissä jo yli 13 miljoonaa sivua aineistoja kansalliskirjasto.fi. 8.3.2018. Viitattu 12.3.2018.
  4. http://digi.kansalliskirjasto.fi/info
  5. Kansalliskirjaston digitointiohjelma 2021–2024, s. 7. Kansalliskirjasto, 2021. ISBN 978-951-51-6993-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.6.2021).
  6. Yksitoista miljoonaa sivua digitoituja sanomalehtiä kansalliskirjasto.fi. 2.3.2021. Viitattu 14.7.2021.
  7. Historialliset lehtiarkistot avautuvat − Kopiosto ja Kansalliskirjasto laajentavat digitoitujen lehtien yleisökäyttöä Kopiosto.fi. 4.1.2018. Viitattu 22.6.2021.
  8. Usein kysytys kysymykset Kansalliskirjasto.fi. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.7.2021.
  9. Nyt voit lukea 100 vuotta vanhoja sanomalehtiä kotona Päivän Lehti. 1.2.2017. Viitattu 22.6.2021.
  10. Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön Kansalliskirjasto.fi. 15.1.2021. Viitattu 22.6.2021.
  11. Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet digitoidaan vuoteen 2024 mennessä Kansalliskirjasto.fi. 15.12.2020. Viitattu 22.6.2021.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.