Hirviösusi

Hirviösusi (Aenocyon dirus, aik. Canis dirus) on sukupuuttoon kuollut koiraeläinlaji, joka eli Pohjois-Amerikassa viime jääkausien aikana, noin 300 000–12 000 vuotta sitten. Sitä on aiemmin pidetty koirien (Canis) suvun edustajana, mutta uusien geenitutkimuksien perusteella hirviösusi muodostaa kokonaan oma sukunsa koiraeläimien heimon sisällä.[1] Hirviösusi ei ole minkään nykyisin elävän eläimen suora esi-isä.[2]

Hirviösusi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Petoeläimet Carnivora
Heimo:	Koiraeläimet Canidae
Suku:	†Aenocyon Merriam, 1918
Laji:	dirus
Kaksiosainen nimi
† Aenocyon dirus (Leidy, 1858)
Katso myös
Hirviösusi Wikispeciesissä   Hirviösusi Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Hirviösusi muistutti nykyistä sutta (Canis lupus) rakenteellisesti, ollen keskimäärin hieman suurempi: hirviösusi saattoi olla 1,5 metriä pitkä ja painoi keskimäärin noin 50 kg.[2] Laji saattoi olla jakautunut kahteen alalajiin, joista itäinen oli suurempi (yksilöpaino jopa noin 67 kg).[3] Hirviösuden kallo ja leuka olivat leveämmät kuin nykyisen suden, ja se on saattanut niellä saaliista irtirepimänsä kimpaleet pureskelematta, ja myös murtaa hampaillaan luita.[3][2][4] Raajojen alaosat olivat suhteessa lyhyemmät kuin nykyisillä susilla.[2] Eläimen tarkkaa ulkonäköä ei tiedetä, koska lajista on löydetty ainoastaan luurankofossiileita.[4] La Brean tervahaudoista on löytynyt tuhansien hirviösusien jäänteitä.[5]

Urosten ja naaraiden välillä ei ollut ruumiin tai hampaiden kokoeroa, mikä viittaa vähäiseen kilpailuun urosten välillä ja monogamisiin parisuhteisiin.[3] Hirviösudet ilmeisesti metsästivät usein yli 30 yksilön laumoissa, suuremmissa kuin nykyiset sudet.[2] Saaliseläimiä olivat pääasiassa villihevoset, joskus biisonit sekä harvemmin mastodontit ja jättiläislaiskiaiset; myös haaskansyönti oli mahdollista.[4][3]