Hirsjärvi

Hirsjärvi sijaitsee Paimionjoen vesistöön kuuluvaan Hirsjärven kahden puolen. Sen naapurikyliä ovat Kivisoja, Ylenjoki ja Ihamäki lännessä, Pajula pohjoisessa sekä entisen Somerniemen kunnan kylistä Palikainen ja Oinasjärvi idässä ja Kaskisto etelässä.[2] Kylässä toimi vuosina 1902–1992 Hirsjärven koulu järven pohjoisrannalla.[3][4] Järven etelärannalla Kääntelässä, Helsingintien (seututie 280) varrella oli posti ja aiemmin myös kauppa.[5]

Historialtaan Hirsjärvi on kartanokylä, joka on kokonaisuudessaan koostunut 1610–20-luvuilla perustetusta, alkujaan Munck-suvulle kuuluneesta Hirsjärven kartanosta. Hirsjärven kylän kanssa samaa jakokuntaa ovat olleet viereinen Kivisojan kylä Hirsjärven rannalla ja Ylenjoen kylä Hirsjärveen laskevan Virkaanjoen varrella. Vuonna 1691 kartano jaettiin kahteen osaan: Kartanoon ja Vanhalaan eli Söderkullaan. Näistä viimeksi mainittu jaettiin edelleen vuosina 1894–95, jolloin osien nimiksi tulivat Vanhala ja Söderkulla eli Seeteri. Kartanoista Hirsjärven ja Vanhalan taloskeskukset sijaitsevat järven pohjoispuolella, Seeteri järven eteläpuolella.[6] Vuoteen 1840 Munck-suvulle kuuluneen Hirsjärven kartanon hyvin säilynyt miljöö on historiallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä, ja Seeteri ja Vanhala ovat maisemallisesti ja historiallisesti merkittäviä. Kaksi ensin mainittua on merkitty myös seutukaavaan suojelukohteiksi, ja suojelukohde on myös Seeterin syytinkiasumukseksi 1800 luvulla erotettu maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä Viikin huvila.[7]

Monien Munck-suvun jäsenten ohella tunnettuihin hirsjärveläisiin ovat kuuluneet Someron nimismiehenä ja kruununvoutina toiminut Söderkullan eli Vanhalan omistajan poika Adolf Wilhelm Lindeström (1819–1894), joka on tullut tunnetuksi Zachris Topeliuksen Finland framställdt i teckningar -teoksen yhtenä kuvittajana.[8] Hirsjärven Söderkullassa eli Seeterissä syntyi myös myöhemmin Somerniemellä vaikuttanut taidemaalari Ingrid Söderström (1898–1974).[9] Vuosina 1948–1970 Hirsjärvellä toimi kansakoulunopettajana lastenkirjailija Ester Ahokainen (1907–1989). 1900-luvun kenties kuuluisin hirsjärveläinen on laulaja Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987)[10]. Viime vuosikymmenten hirsjärveläisistä tunnettuja ovat muiden muassa Hirsjärven kylässä asunut graafikko Heikki Paakkanen[11] ja Hirsjärven postinumeroalueella Palikaisten kylässä sijaitsevan Palikaisten kartanon isäntänä pitkään toiminut professori Johan Gullichsen.

Kylän nähtävyyksistä kartanot ovat yksityiskäytössä. Muista nähtävyyksistä tunnetuin lienee Rauli Somerjoen muistokohteena kesäisin avoinna pidettävä Baddingin kioski Paratiisi, aiempi Somerjoen kioski, jonka tulevan laulajan vanhemmat perustivat 1960-luvun alussa lisänsion lähteeksi Helsingintien varteen. Alkuperäinen kioski oli toiminnassa vuosina 1962–1975 ja laulajan muistokohteeksi se avattiin vuonna 1997.[10][12] Lähellä kioskia sijaitseva Seeterin kartano toimii maatilamatkailuyrityksenä.[13]

• Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7.
• Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9.

• Forsell, Lars: Somero, Hirsjärvi, vanhempi tiluskartta ja selitys. Hämeen lääni, Somero, H 70 4/1-2. (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, maakirjakartat) Kansallisarkisto, 1692. Kartan verkkoversio Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa (jpg) (viitattu 20.6.2011)