Hirmulinnut

Hirmulinnut (Phorusrhacidae) oli lintuihin kuulunut heimo, johon kuului joukko suurikokoisia lihaa syöneitä lajeja. Ne kehittyivät paleoseeni-ajan Etelä-Amerikassa, jossa ne olivat pitkään muutamien pussieläinlajien ohella hallitsevia petoeläimiä. Hirmulintujen koko vaihteli yhdestä metristä kolmeen metriin. Suuressa Amerikan eläimistönvaihdossa noin 3 miljoonaa vuotta sitten ne olivat ainoita suuria Etelä-Amerikasta lähtöisin olleita petoeläimiä, jotka levisivät onnistuneesti Pohjois-Amerikkaan. Niiden on usein väitetty selvinneen Amerikassa ihmisten tuloon saakka, mutta niiden jäännöksistä tehtyjen arvioiden mukaan viimeinen laji, Titanis, hävisi noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten[1]. Vuonna 2006 löydetyn hirmulintulaji Kelenken kallo on suurin koskaan löydetty linnun kallo: se on 71 senttimetriä pitkä, josta nokan osuus on 46 senttimetriä[2][3].

Hirmulinnut
Phorusrhacos longissimus -lajin kallo.
Phorusrhacos longissimus -lajin kallo.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Käärmekurkilinnut Cariamiformes
Heimo: Hirmulinnut Phorusrhacidae
Ameghino, 1889
Katso myös

  Hirmulinnut Wikispeciesissä
  Hirmulinnut Commonsissa

Luokittelu

Hirmulinnut on perinteisesti luokiteltu kuuluviksi kurkilintuihin, mutta myös kokonaan uuden lahkon perustamista on ehdotettu. Herculano Alvarengan ja Elizabeth Höflingin vuonna 2003 tekemän jaon mukaan hirmulintuihin kuuluu 5 alaheimoa, 14 sukua ja 18 lajia.

  • alaheimo Brontornithinae
    • suku Brontornis (Mioseeni, Argentiina)
    • suku Paraphysornis (Oligoseeni-Mioseeni, Brasilia)
    • suku Physornis (Oligoseeni, Argentiina)
  • alaheimo Phorusrhacinae
    • suku Devincenzia (Mioseeni-Plioseeni, Argentiina ja Uruguay)
    • suku Kelenken (Mioseeni, Argentiina)
    • suku Phorusrhacos (Mioseeni, Argentiina)
    • suku Titanis (Plioseeni-Pleistoseeni, Argentiina)
  • alaheimo Patagornithinae
    • suku Patagornis (Mioseeni, Argentiina)
    • suku Andrewsornis (Oligoseeni, Argentiina)
    • suku Andalgalornis (Mioseeni-Plioseeni, Argentiina)
  • alaheimo Psilopterinae
    • suku Psilopterus (Oligoseeni, Argentiina)
    • suku Procariama (Mioseeni, Argentiina)
    • suku Paleopsilopterus (Paleoseeni, Brasilia)
  • alaheimo Mesembriornithinae
    • suku Mesembriornis

Lähteet

  1. Bruce J. MacFadden ; Joann Labs-Hochstein ; Richard C. Hulbert, Jr ; Jon A. Baskin: Revised age of the late Neogene terror bird (Titanis) in North America during the Great American Interchange. Geology, 2007, 35. vsk, nro 2, s. 123–126. doi:10.1130/G23186A.1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)
  2. Hirmuisen linnun fossiili löytyi. Tiede -lehti. 30.10.2006. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)
  3. Roger Highfield: Hang on to your dog: meet the vicious 10ft terror bird. The Telegraph. 26.10.2006. Viitattu 19.2.2021.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.