Hippokamppi
Hippokamppi (m.kreik. ἵπποκαμπος, hippokampos, sanoista ἵππος, ”hevonen” ja κάμπος, ”hirviö”) on foinikialaisessa,[1] kreikkalaisessa ja etruskilaisessa mytologiassa esiintyvä olento. Tarun mukaan hippokampilla oli hevosen eturuumis ja kiemurteleva, suomuinen takaruumis, joka joissain kuvauksissa päättyi kalan pyrstöön. Korvat olivat usein kaarevat ja pitkät, ja ne saatettiin myös tulkita sarviksi.
Hippokamppeja maalattiin koristeiksi maljakoihin ja ne olivat merenjumala Poseidonin vaunujen vetäjiä. Myös profeetta Joonan niellyt suuri kala kuvattiin ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana toisinaan hippokampiksi.
Merihevosten suku (Hippocampus) on saanut tieteellisen nimensä hippokampin mukaan.[2] Ilmeisesti sitä kautta juontuu myös keskiaivojen anatomisen osan hippokampuksen eli "aivoturson" nimi.
Lähteet
- Unto Salo: Risti ja rauta, ISBN 951-96550-4-2, 2005
Viitteet
- Coins minted at Tyre show the patron god Melqart riding on a winged hippocamp: see the fourth century BCE Yizre'el Valley silver hoard
- Cox, Steve: Luonnon mestariteokset, s. 115. Suomentanut Sevelius, Ilona & Vihonen, Inkaliisa. Helsinki: Valitut palat, 1996. ISBN 951-584-189-5.
Aiheesta muualla
- Theoi.com: Hippocamps Assembles the classical references.
- A gold fibula, part of the ”Lydian treasures” found in the former Lydian kingdom, made in the second half of the sixth century BCE.