Himno Nacional Mexicano

Himno Nacional Mexicano on Meksikon kansallislaulu. Mexicanos, al grito de guerra ("Meksikolaiset, sotahuuto kaikuu") on laulun kertosäkeen alku ja usein käytetty laulun epävirallinen nimi. 12. marraskuuta 1853 Meksikon tuolloinen presidentti Antonio López de Santa Anna julisti kansallisen kirjoituskilpailun maan kansallislaulun luomiseksi. Kilpailun voitti nuori runoilija Francisco González Bocanegra. Bocanegra tosin piti itseään ensi sijassa rakkausrunojen kirjoittajana, ja hän kieltäytyi ensin ottamasta osaa kilpailuun. Bocanegran kihlattu, Guadalupe González del Pino, oli kuitenkin vakuuttunut sulhasensa lahjakkuudesta ja vaati tätä osallistumaan. Kun Bocanegra itsepäisesti kieltäytyi, päätti Gonzáles del Pino ottaa tilanteen omiin käsiinsä. Hän lukitsi Bocanegran vanhempiensa makuuhuoneeseen ja kieltäytyi päästämästä tätä ulos, ennen kuin hän oli kirjoittanut ehdotuksen kilpailuun. Bocanegra kirjoitti neljässä tunnissa kymmenen säkeistöä pitkän isänmaallisen runoelman, johon häntä innoittivat kihlatun vanhempien makuuhuoneen isänmaalliset maalaukset, ja hankki vapautensa sujauttamalla runonsa oven alta kihlatulleen. Bocanegra lähetti näin syntyneen hengentuotteensa kilpailuun, ja palkintoraati julisti hänet voittajaksi 3. helmikuuta 1845.

Samaan aikaan Santa Anna oli julistanut myös kilpailun maan kansallislaulun sävelestä. Kilpailun voitti Juan Bottesini, mutta hänen sävellystään ei kuitenkaan pidetty esteettisesti riittävän korkeatasoisena. Santa Anna julisti uuden kilpailun, jonka voitti espanjalaissyntyinen Jaime Nunó, joka oli muuttanut maahan presidentti Santa Annan kutsusta. Jaime Nunón sävelmä "Dios y Libertad" ("Jumala ja vapaus") julistettiin uuden kilpailun voittajaksi 12. elokuuta 1854. Näin syntynyt uusi kansallislaulu kantaesitettiin itsenäisyyspäivänä, 16. syyskuuta 1854. Laulun esittivät sopraano Claudia Florenti ja tenori Lorenzo Salvi, orkesteria johti ensimmäisen kilpailun voittaja Juan Bottesini.

Laulu sai lainsäädännöllisen kansallislaulun aseman vasta 1943. Tällöin Bocangeran isänmaallisen runon ensimmäinen, viides, kuudes ja kymmenes säkeistö sekä kuoron osuus julistettiin Meksikon kansallislauluksi. Samalla runon sanamuotoja muutettiin hieman presidentti Manuel Avila Camachon määräyksestä. Kun kansallislaulu esitetään urheilukilpailujen yhteydessä, lauletaan yleensä vain kuoro, ensimmäinen säkeistö ja uudelleen kuoro. Maan radio ja televisioasemat esittävät joskus version, jossa on mukana kuoro, ensimmäinen säkeistö, kuoro, kymmenes säkeistö ja kuoro.

Kansallislaulu on lain mukaan esitettävä espanjaksi, mutta 9. joulukuuta 2005 Meksikon hallitus salli laulun kääntämisen myös maassa puhutuille alkuperäiskansojen kielille.

Kansallislaulun sanat
Coro

Mexicanos, al grito de guerra
el acero aprestad y el bridón.
Y retiemble en sus centros la tierra,
al sonoro rugir del cañón.
¡Y retiemble en sus centros la tierra,
al sonoro rugir de el cañón!
Chorus

Mexicans, at the cry of war,
prepare the steel and the steed,
and may the earth shake at its core
to the resounding roar of the cannon.
And may the earth shake at its core
to the resounding roar of the cannon.

Estrofa I

Ciña ¡oh Patria! tus sienes de oliva
de la paz el arcángel divino,
que en el cielo tu eterno destino
por el dedo de Dios se escribió.
Mas si osare un extraño enemigo
profanar con su planta tu suelo,
piensa ¡oh Patria querida! que el cielo
un soldado en cada hijo te dio.
First Stanza

Gird, oh country, your brow with olive
the divine archangel of peace,
for your eternal destiny was written
in the heavens by the hand of God.
But if some strange enemy should dare
to profane your ground with his step,
think, oh beloved country, that heaven
has given you a soldier in every son.

Estrofa V

¡Guerra, guerra sin tregua al que intente
De la patria manchar los blasones!
¡Guerra, guerra! Los patrios pendones
En las olas de sangre empapad.
¡Guerra, guerra! En el monte, en el valle
Los cañones horrísonos truenen,
Y los ecos sonoros resuenen
Con las voces de ¡Unión! ¡Libertad!
Stanza V

War, war without truce to any who dare
to tarnish the country's coat-of-arms!
War, war! Take the national pennants
and soak them in waves of blood.
War, war! In the mountain, in the valley,
the cannons thunder in horrid unison
and the resonant echoes
cry out union, liberty!

Estrofa VI

Antes, patria, que inermes tus hijos
Bajo el yugo su cuello dobleguen,
Tus campiñas con sangre se rieguen,
Sobre sangre se estampe su pie.
Y tus templos, palacios y torres
Se derrumben con hórrido estruendo,
Y sus ruinas existan diciendo:
De mil héroes la patria aquí fue.
Stanza VI

Oh country, 'ere your children
defenseless bend their neck to the yoke,
may your fields be watered with blood,
may they trod upon blood.
And may your temples, palaces and towers
collapse with horrid clamor,
and their ruins live on to say:
This land belonged to a thousand heroes.

Estrofa X

¡Patria! ¡Patria! Tus hijos te juran
Exhalar en tus aras su aliento,
Si el clarín con su bélico acento
nos convoca a lidiar con valor.
¡Para ti las guirnaldas de oliva!
¡Un recuerdo para ellos de gloria!
¡Un laurel para ti de victoria!
¡Un sepulcro para ellos de honor!
Stanza X

Oh, country, country, your children swear
to breathe their last in your honor,
if the trumpet with warlike accent
should call them to fight with courage.
For you the olive branches!
A reminder for them of glory!
A laurel of victory for you!
For them a tomb with honor!

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.