Himeji

Himeji sijaitsee Hyōgon prefektuurin lounaisosassa Harimanmeren rannikkoalueella. Kaupungissa mereen virtaavat Ichi- ja Yumesakijoet, jotka muodostavat Ibojoen kanssa yhteisen alluviaalitasangon. Sen pohjoispuolella on kukkuloita. Tasangon keskellä kohoaa Himevuori (Himeyama), jolle Himejin linna on rakennettu.[4][5]

Himejiin kuuluvat Harimanmeren pohjoisosassa sijaitsevat Ieshimasaaret.[4]

Himejiin sijoitettiin Nara-kaudella 600-luvun Taika-uudistusten yhteydessä Hariman provinssin hallintokeskus (kokufu) ja myöhemmin 700-luvulla provinssitemppeli. Himejistä tulikin jo varhain Hariman alueen keskus.[6][5]

Himevuorelle linnoituksen rakensi 1300-luvulla Akamatsu-klaani. Toyotomi Hideyoshi lisäsi linnaan keskustornin vuonna 1580, mutta nykyisen muotonsa linna sai Ikeda Terumasan valtakaudella 1600-luvun alussa, Sekigaharan taistelun jälkeen. Vuonna 1617 Himejin sai haltuunsa Honda Tadamasa, joka kehitti sitä Himejin daimiokunnan pääkaupunkina ja linnanaluskaupunkina. Kaupungin ympärille rakennettiin kolme vallihautaa ja sinne avattiin vesireitti Shikaman satamasta. 1600-luvulta 1800-luvulle kestäneen Edo-kauden alkupuolella kaupungin hallitsijat vaihtuivat useita kertoja, mutta vuodesta 1749 aina Meiji-restauraatioon saakka vallassa pysyi Sakai-klaani. Edo-kaudella Himeji oli myös yksi Länsi-Japaniin johtaneen Saigoku-kaidō-tiereitin pysähdyspaikoista.[6][4][5]

Meiji-kaudella 1800-luvun lopulla Himeji toimi lyhyen aikaa Himejin prefektuurin pääkaupunkina. Kun Japanin nykyinen kunnallishallinto perustettiin vuonna 1889, Himeji sai kaupunkioikeudet. Sen jälkeen kaupunki on laajentunut lukuisten kuntaliitosten kautta. Himejiin sijoitettiin varuskunta vuonna 1897, ja ennen toista maailmansotaa se kehittyikin varuskuntakaupunkina. Se kärsi pahoja tuhoja toisen maailmansodan lopun pommituksissa ja menetti vanhoja linnanaluskaupungin piirteitään myös sodan jälkeisen jälleenrakennuksen myötä. 1960-luvulta lähtien kaupungin rannikkoalueet ovat teollistuneet voimakkaasti.[4][5]

Vuonna 1996 Himejistä tehtiin yksi Japanin ydinkaupungeista. Siihen liitettiin Ieshiman, Kōderan, Yasutomin ja Yumesakin maaseutukaupungit vuonna 2006.[4][5]

Edo-kaudella tärkeitä elinkeinoja olivat suolan ja puuvillakankaiden (Himeji-momen) tuotanto. Meiji-restauraation jälkeen tekstiilien valmistus teollistui. Kaupunkiin syntyi myös nahan ja tulitikkujen tuotantoa. 1930-luvun lopulta lähtien Himejiin alkoi sijoittua terästeollisuutta, ja 1960-luvulla kaupungin rannikon täyttömaalle alettiin rakentaa myös suurimittakaavaista kemianteollisuutta, nesteytetyn maakaasun säilytystä ja lämpövoimalaitoksia. Teräs- ja kemianteollisuuden lisäksi myös sähkölaitteiden tuotanto on merkittävä teollisuudenala.[4][5]

Himejissä valmistettavia perinteisiä käsityöteollisuuden tuotteita ovat esimerkiksi erilaiset metalliesineet, kuten myōchin-hibashi-metallipuikot, tuulikellot (fūrin) ja metalliketjut.[5]

Himejiin kuuluvilla maaseutualueilla viljellään muun muassa riisiä ja kasvatetaan kanoja. Ieshimasaarilla on hamachin (Seriola quinqueradiata) vesiviljelyä.[4]

Himejiä palvelevat JR Nishi-Nihonin suurnopeusjunayhteys San’yō Shinkansen sekä San’yō-päälinja, Bantan-linja ja Kishin-linja. Lisäksi kaupunkiin johtavat San’yō-rautateiden päälinja ja Aboshi-linja.[4][5]

Himeji sijaitsi vanhastaan tiereittien solmukohdassa, jossa Seton sisämeren rannikkoa seurailevasta Saigoku-kaidō-tiestä erkani muun muassa Izumoon johtanut tie. Nykyisin kaupunkiin johtavat San’yō-moottoritie, Bantan-yhdystie sekä Japanin valtatiet 2, 29, 250, 312, 372 ja 436.[4][5]

Himejin satamasta on lauttaliikennettä Ieshimasaarille ja Shōdoshimalle.[4][5]

Himejin merkittävin nähtävyys on valkoiseksi maalattu, kaupungin keskellä kohoava Himejin linna viisikerroksisine keskustorneineen. Sen rakennuksista kahdeksan on nimitetty Japanin kansallisaarteiksi. Unescon maailmanperintöluetteloon se hyväksyttiin vuonna 1993. Linnan lähistöllä toimii useita museoita, kuten Hyōgon prefektuurin historiallinen museo, Himejin kirjallisuusmuseo ja Himejin kaupungin taidemuseo.[6][4][5]

Himejin linnan lisäksi kaupungin rakennettuun kulttuuriperintöön kuuluvat metsän peittämällä Shoshavuorella sijaitseva Engyō-jin buddhalainen temppeli, jonka rakennuksista useita on valittu tärkeäksi kulttuuriomaisuudeksi, ja Hiromine-jinjan šintolainen pyhäkkö, jonka päähalli ja rukoushalli ovat Muromachi-kaudelta. Muita nähtävyyksiä ovat Tegarayaman keskuspuisto akvaarioineen ja kasvitieteellisine puutarhoineen, Hyōgon prefektuurin lastenmuseo ja Himejin tiedemuso. Kaupungissa toimii myös Shiota-onsenin kuuma lähde, joka on löydetty Edo-kaudella.[4][5]

Himejissä järjestetään useita festivaaleja (matsuri), jotka muistuttavat sen historiasta linnanaluskaupunkina. Niitä ovat muun muassa Himeji Yukata-matsuri kesäkuussa, Himejin linnan festivaali elokuussa ja Banshūn syysfestivaali lokakuussa. Viimeinen tunnetaan etenkin Nadan taistelufestivaalista (Nada no kenka-matsuri).[5]

Osa Ieshimasaarten alueesta kuuluu Seton sisämeren kansallispuistoon. Sen lisäksi kaupungin pohjoisosien vuoristoalueita on liitetty kolmeen prefektuurin luonnonpuistoon.[4]

• 
  Himejin linna
• 
  Näkymä Himejin linnalta
• 
  Engyō-jin temppeli
• 
  Himejin kaupungin taidemuseo
• 
  Näkymä Himejin rautatieasemalta
• 
  Muotopuutarha Tegarayaman keskuspuistossa
• 
  Tegarayaman kasvitieteellinen puutarha
• 
  Ieshimasaaria

Himejillä on kuusi ystävyyskaupunkia ulkomailla, kaksi Japanissa:[7]

• Charleroi, Belgia
• Phoenix, Yhdysvallat
• Adelaide, Australia
• Curitiba, Brasilia
• Taiyuan, Kiina
• Changwon, Etelä-Korea
• Matsumoto, Japani
• Tottori, Japani

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Himeji Wikimedia Commonsissa

• Kaupungin internetsivut (japaniksi)
• Matkaopas aiheesta Himeji Wikivoyagessa (englanniksi)