Himalansaari

Himalansaari on 5,8 kilometriä pitkä ja 2,8 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on 10 neliökilometriä ja se sijaitsee Yöveden pääselän eteläpuolella. Saaren itäpuolella on Salonselkä ja kaakkoispuolella Käenniemenselkä. Eteläpuolella Käenniemenselältä jatkuu länteen päin Pöllänselkä, joka seuraa saaren rantoja sen länsipuolelle. Siellä se muuttuu Jaakkolansalmeksi ja Turkinlahdella se kapenee hyvin kapeaksi Siltasalmeksi, josta pääsee pienellä veneellä Yöveden pääselälle Kuivasaaren kohdalle. Saaren rannat ovat selkeän muotoiset. Saaren itäpäässä sijaitsee Saatsaaren ja Kaasniemen niemet, joissa on pikkulahtia. Etelärannalla on Sorvaniemi, jonka kainaloon jää Sorvalahti. Pääselällä on suurempia saarina Kuivasaari, Väkkäräsaari ja Astuva. Saarella on myös pieniä saaria seuralaisinaan. Itäpäässä sijaitsevat kallioiset Nihtiluodot, etelärannassa Marjosaari, Nuottasaari, Kaposaari, Pihlasluoto, Sorvaluodot ja Rapionsaari. Jaakkolansalmen eteläpuolella sijaitsee Kertsaari.[2]

Saaressa on kuusi järveä tai lampea. Suurin järvi Käpylä (27 ha) sijaitsee saaren länsipäässä. Se on 1,1 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Sen laskuoja laskee luoteispäähän Joensuulahteen. Käpylään laskee idästä Lampinen (2 ha) ja siihen vuorostaan koillisesta Peltolampi (5 ha). Etelärannassa sijaitseva Sorvalampi (4 ha) laskee Sorvalahteen. Saaren itäpäässä oleva Heikinlampi laskee kaivettua ojaa myöten itärantaan. Saaren länsiosa on mäkinen. Kun järvien vedenpinta on alle 80 metriä mpy., kohoavat saaren mäet yli 100 metrin korkeuteen. Luoteisrannan Mustikkavuorelta on hienot näkymät järvenselälle. Mustikkavuori kohoaa lähes 128 metrin korkeuteen eli 52 metriä järvestä. Sammalikkovuori 130 metrin korkeuteen, Lainvuori 120 metrin ja Rahkamäki 128 metrin korkeuteen.[2][3]

Saarella on Himalansaaren kylä, jonka peltomaat sijaitsevat saaren itäpuolella. Siellä ei maasto ole niin kumpuilevaa vaan sen korkeat mäet ovat loiva- ja laakearinteisiä. Myös Käpylän länsipuolella on kaksi peltopalstaa. Saarelle tulee yhdystie 15117 Siltasalmen yli Heiniemen kylästä. Se on osa syrjäkulmien yhdystietä, joka haarautuu Savitaipaleelta Ristiinan ja Mikkelin kautta kulkevalta valtatieltä 13. Saaren pohjoispuolelle on merkitty Saimaan syväväylä, joka tulee varsinaiselta Saimaalta ja vie joko Ristiinaan tai Kirkkotaipaleen kanavasta Someenjärven kautta Louhivedelle. Veneilijälle tai melojalle ei saaren rannasta ole tarjolla kuin muutama autio rantautumispaikka.[2]

Saari on ollut asuttu keskiajalta asti ja se tunnettiin vielä sata vuotta sitten Vesikansan kylänä. Maakirjoissa 1560-luvulla oli saaressa neljä taloa ja 1650-luvulla viisi taloa. Kylän ympäristö ja rakennuskanta on merkitty valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Nykyään on asuttuna 28 taloa (vuonna 2020), mutta saaren asukasluku ja viljelyala on aiemmin olleet suurempia. Vapaa-ajan asuntoja on noin 80. Saaren asukkaat rakensivat vuonna 1915 kappelin kylän keskelle. Käytössä on edelleen myös nuorisoseurantalo Koivula (vuodelta 1924). Kylän suuri laivalaituri saaren pohjoisrannalla on kunnostettu. Siinä pysähtyivät aikoinaan höyrylaivat.[1][4]

• Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista

• Himalanpohjan kylät