Himala

Himala oli kylä Muolaan kunnan itäosassa[1] Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Kylä sijaitsi Punnusjärven länsirannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään.[2] Himalan naapurikyliä olivat pohjoisessa Punnus, idässä Saustala sekä etelässä ja lännessä Telkkälä.[2] Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä.[3][4][5]

Kyläkuva

Vuonna 1936 Himalan kylän pinta-ala oli 5,63 neliökilometriä, josta oli peltoa 194 hehtaaria, niittyä 37 hehtaaria ja metsää 315 hehtaaria.[6] Punnusjärvestä Kirkkojärveen laskeva Punnusjoki muodosti kylän Punnuksen vastaisen pohjoisrajan.[2] Himalan asutus ja pellot olivat keskittyneet kylän pohjoisosaan Punnusjärven rannalle.[2] Kylässä oli kauppa ja kaksi pientä myllyä ja sahaa.[7] Kylän länsiosan kautta kulki maantie Lehtokylästä Punnukseen,[8] jonka lisäksi kylään johti kylätie Telkkälästä.[2] Kylän peltopinta-ala lisääntyi huomattavasti Punnusjärven laskun myötä.[7] Kylän pääelinkeino oli maanviljelys, jonka ohella monet kyläläiset harjoittivat kalastusta Punnusjärvellä.[7] Himalan kylä kuului Telkkälän koulupiiriin,[9] jonka koulu sijaitsi kylätien varressa metsätaipaleella Himalan ja Telkkälän kylien välimaastossa.[2]

Historia

Himalan asukkaat evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[10] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle, jossa Himalan asukkaat asutettiin Humppilaan ja Jokioisille.[11]

Lähteet

  • Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.): Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet

  1. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 26.1.2010.
  2. Jaatinen, Martti (toim.): Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  3. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 26.1.2010)
  4. Karjalan kannas, historian ja kulttuurin muistomerkkejä 1:200 000. Laktio Star corp., 1991. Kartan verkkoversio (viitattu 26.1.2010)
  5. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  6. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  7. Repo 1952, s. 491
  8. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 26.1.2010)
  9. Mäkirinne, Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 234. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  10. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  11. Luukka, Sulo & Rämö, Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

    Kirjallisuutta

    • Äikäs Viljo et al. (toim.): Kotikylämme Muolaassa, Telkkälästä Himalan kautta Saustalaan. Somero: Kirjatoimikunta, 2005. ISBN 952-91-8973-7.


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.