Hilwan
Hilwan (myös Hulwan tai Helwan) on kaupunki Egyptisä Niilin varrella Kairon eteläpuolella. Aikanaan se tunnettiin etenkin kylpylöistään ja sittemmin siitä on muodostunut teollisuuskeskus. Sen asukasluku oli vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan 396 791.
Hilwan Hulwan Helwan |
|
---|---|
Hilwan |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Egypti |
Kuvernoraatti | Kairo |
Väkiluku (2006) | 396 791 |
Maantiede
Hilwan sijaitsee Egyptissä Niili varrella joen oikealla rannalla noin 25 kilometriä Kairosta etelään.[1] Paikka sijaitsee noin 30–58 metriä kohoavalla Niilin törmällä.[2]
Historia
Hilwan on saanut nimensä paikalla sijaitsevien lähteiden mukaan. Paikalla on ollut mahdollisesti asutusta jo muinaisen Egyptinkaudella. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty keramiikkaa ja hautauksia Egyptin 1. dynastian kaudelta. Rooman valtakunnankaudella paikalla oli kylpylöitä.[1]
Suurempaa asutusta paikalle alkoi muodostua arabien valloitettua Egyptin. Egyptin kuvernööri Abd al-Aziz ibn Marwan joutui evakuoimaan al-Fustatin suuren tulvan takia vuonna 690. Hän muutti jonkin matkaa al-Fustatista etelään nykyisen Hilwanin paikalle. Hieman ympäröivää maastoa korkeammalla oleva paikka oli turvassa Niilin tulvilta ja kuvernööri päätti perustaa paikalle oman asumuksensa. Sittemmin paikalle kohosi palatseja, moskeijoita ja nilometri. Umaijadien kaudella paikalle rakennettiin kylpylöitä. Paikkakunnan merkitys taantui umaijadien valtakauden jälkeen. Mamelukkien hallitessa Egyptiä Hilwanin rakennukset olivat jo kadonneet ja lähteet olivat täyttyneet hiekalla.[1]
Lähteet kaivettiin auki uudelleen vasta Egyptin kediivi Abbas I:n kaudella. Paikalle perustettiin tuolloin hoitola ihotaudeista tai reumata kärsiville sotilaille. Paikkakuntaa laajennettiin edelleen Abbas I:n seuraajien Ismailin ja Tawfiqin kausilla. Ismail rakennutti Hilwaniin Kasr al-Walida-palatsin äidilleen. Vuonna 1869 ja 1892 avautui kylpylöitä. Kuningas Faruq rakennutti lähelle Niilin varteen kesäasuntonsa, joka nykyisin toimii museona ja puistona.[1]
Hilwanista tuli Egyptin monarkian päättymisen jälkeen vuonna 1952 teollisuuskeskus.[2] Gamal Abdel Nasserin hallinto pyrki teollistamaan maata ja tämän yhteydessä Hilwaniin rakennettiin suuri metalliteollisuuden kompleksi. Paikalla valmistettiin myös esimerkiksi Nasr-merkkisiä Fiatin autojen kopioita.[3] Helmikuussa 1968 Hilwanissa järjestettiin suuria Nasserin vastaisia mielenosoituksia. Mielenosoitukset johtivat lupauksiin uudistuksista, joita ei kuitenkaan Nasserin eläessä kokonaan toteutettu.[4]
Talous
Hilwan on edelleen teollinen keskus.[4] Vanhastaan kaupungissa on valmistettu rautaa ja terästä. Al-Muqattamin kukkuloiden juurella sijaitsee teollisuusalue, jolla on esimerkiksi aseteollisuutta. Muita teollisuuden aloja ovat esimerkiksi alumiinin, sementin ja lannoitteiden valmistus, sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuus. Libyan aavikolta sijaitsevalta Abu al-Gharadiqin maakaasukentältä tulee kaasuputki, jonka kaasua käytetään Hilwanin teollisuuden tarpeisiin. Kaupungin eteläpuolelta kulkee puolestaan öljyyputki VälimereltäSuezile.[2]
Väestö ja kulttuuri
Hilwanin asukasluku oli vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan 396 791.[5]
Kaupungissa sijaitsee vuonna 1975 perustettu Hilwanin yliopisto. Kuningas Faruqin entinen kesäasunto käsittää kansallisen observatorion. Myös sen sääasema oli Egyptin ensimmäinen.[2]
Lähteet
- B. Lewis, V.L. Ménage, Ch. Pellat, J. Schacht: Encyclopaedia of Islam, Volume III (H-Iram), s. 572. E. J. Brill, 1986. ISBN 90 04 08118 6. (englanniksi)
- Ḥulwān Encyclopaedia Britannica. Viitattu 12.2.2021. (englanniksi)
- Andrei Sergejeff: ”Nasseristinen valtio”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus. ISBN 978-952-345-573-3.
- Arthur Goldschmidt: Historical dictionary of Egypt, s. 188, 252. 3. painos. Scarecrow Press. ISBN 0-8 108-4856-2. (englanniksi)
- Ḥulwān citypopulation.de. Viitattu 12.2.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hilwan Wikimedia Commonsissa