Hilma af Klint

Hilma af Klint (26. lokakuuta 1862 Karlbergin linna, Solna – 21. lokakuuta 1944 Danderyd) oli ruotsalainen taiteilija, antroposofi ja abstraktin taiteen edelläkävijä, joka tunnetaan okkultistisesta ja mystisestä taiteestaan. Af Klintin taide on saanut voimakkaita vaikutteita 1800-luvun lopun aatteista, kuten teosofiasta ja antroposofiasta. Af Klint harjoitti myös spiritismiä.

Hilma af Klint vuonna 1901.

Hilma af Klint oli ensimmäisiä, jotka tekivät abstrakteja maalauksia. Af Klint kuului ryhmään, jota kutsuttiin nimellä De Fem. Hänen maalauksensa ja diagramminsa olivat monimutkaisten filosofisten ajatusten visuaalisia esityksiä. Af Klint suojasi testamentissaan abstraktin taiteensa 20 vuodeksi, ja se löydettiin varsin myöhään. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä vasta vuonna 1986, yli 40 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Samaan aikaan kun af Klint sai elantonsa maisema- ja muotokuvamaalauksista, geometriset ja antroposofiset abstraktiot olivat oma, erillinen osa hänen elämäänsä. Af Klintin tuotanto ylsi lähes 20 000 teokseen.

Elämänvaiheet

Ruotsalaisen merikapteenin tyttärenä Hilma af Klint vietti nuoruudessaan kesiä Mälaren-järven Adelsön-saarella. Hän peri isältään kiinnostuksen matematiikkaan. Hilma af Klint aloitti 18-vuotiaana (noin vuonna 1880) opinnot Konstfackissa Tukholmassa ja sai muotokuvamaalarin koulutuksen. Hän jatkoi opintoja vuonna 1882 Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Opintojen jälkeen hän elätti itsensä maalaamalla muotokuvia ja maisemia ateljeessaan Hamngatan 5:ssä Tukholmassa. Ateljeen käyttöoikeus oli taideakatemian antama stipendi hänen hyvin suoritetuista opinnoistaan.

Jo vuoden 1879 tienoilla af Klint oli ottanut osaa spiritistisiin istuntoihin De Fem -nimellä (ruots. Ne Viisi) itseään kutsuneen naisryhmän kanssa. Hilma af Klintin sisar kuoli samoihin aikoihin, kun hän kiinnostui spiritistisistä asioista. Taideopinnoissa hän tutustui Anna Casseliin, josta tuli yksi ryhmän viidestä naisesta. Ryhmää yhdisti kiinnostus okkultismiin, ja ryhmän jäsenet järjestivät säännöllisesti istuntoja, joissa pidettiin kirjaa saaduista viesteistä. Eräässä istunnossa af Klint sai viestin, että hän tulisi luomaan 'mediumistisia maalauksia', ja hän maalasikin viestin innoittamana ensimmäisen 26 abstraktin maalauksen sarjansa. Af Klint jatkoi uudentyyppisten maalaustensa parissa loppuelämänsä ajan lukuun ottamatta lyhyttä taukoa vuosien 1908 ja 1912 välillä, jolloin hän hoiti sokeaa äitiään.

Hilma af Klint aloitti uudessa ateljeessa Munsöllä vuonna 1917 ja muutti seuraavana vuonna saarelle äitinsä kanssa. Hän asui myöhemmin myös Helsingborgissa äitinsä ja antroposofiasta kiinnostuneen sairaanhoitaja Thomasine Anderssonin kanssa. Tästä tuli myöhemmin af Klintin elämänkumppani. He oleskelivat 1920-luvulla usein Dornachissa Sveitsissä, missä antroposofian perustaja Rudolf Steiner perehdytti af Klintin näkemyksiinsä. Af Klint oli tavannut Steinerin ensimmäisen kerran Tukholmassa jo vuonna 1908. Hilma af Klint muutti vuonna 1935 Lundiin, ja viisi vuotta myöhemmin hänen elämänkumppaninsa Andersson kuoli. Af Klint palasi Tukholman seudulle, missä hän asui serkkunsa kanssa Djursholmissa. Hilma af Klint kuoli 82-vuotiaana liikenneonnettomuuden seurauksena.

Taiteellinen tuotanto

Työskenneltyään kaksikymmentä vuotta melko perinteisenä taidemaalarina af Klint alkoi vuonna 1906 maalata myös abstrakteja ja symbolistisia maalauksia, joiden innoittajina olivat olleet H.P. Blavatskyn teosofia ja ruusuristiläisyys, myöhemmin myös antroposofia. Vaikka hän oli eräiden muiden samaan aikaan vaikuttaneiden abstraktia taidetta maalanneiden, kuten Wassily Kandinskyn, Paul Kleen ja Piet Mondrianin, tavoin saanut vahvoja vaikutteita hengellisistä liikkeistä, hänen taiteellinen muuntautumisensa alkoi ilman, että hän olisi ollut tekemisissä näiden tunnustettujen abstraktien modernistien kanssa.

Af Klint loi kokeellisia automaattipiirustuksia jo vuonna 1896, mikä johdatteli häntä geometrisen ilmaisun suuntaan sekä sisäisen ja ulkoisen todellisuuden käsitteellistämiseen. Monissa maalauksissa on eri tavoin jaoteltuja ympyröitä ja värispektrejä.

Rudolf Steinerin Goetheanum I, Dornach, Sveitsi.

Af Klint koki saaneensa tehtävän maalata mediumistisia maalauksia spiritistisessä istunnossa. Viestin mukaan rakenteilla oli esoteerinen temppeli ja af Klintin tehtävänä oli varustaa temppeli maalauksillaan. Esoteerinen temppeli toimi teosofiassa symbolina opille maailmanlaajuisesta veljeskunnasta, jonka yhteyttä sukupuoli, rotu, yhteiskuntaluokka tai uskonto ei horjuttanut.[1] Hilma af Klintin esoteerista temppeliä ei ole toteutettu. Samansuuntaista ajatusta toteutti Rudolf Steiner rakennuttaessaan Dornachiin Goetheanumin, jonka lasimaalaukset kuvaavat ihmisen kehitystä.[1]

Af Klintiin vaikuttaneen Rudolf Steinerin mukaan ihmisen kehitys tapahtui seitsemän vuoden jaksoina, joista jokaisella oli oma värinsä. Samoin ihmiskunnan historia jakautui Steinerin mukaan seitsemään vaiheeseen. H.P. Blavatskyn mukaan taas seitsemän väriä vastaavat evoluution seitsemää vaihetta. Neljän ensimmäisen vaiheen symboliset värit ovat aineellisessa maailmassa sijaitsevat punainen, oranssi, keltainen ja vihreä. Kolme viimeistä väriä sininen, indigo ja violetti sijaitsevat aineettomassa maailmassa asiaan vihkiytyneille. Näiden seitsemän värin yläpuolella on loputon valkoinen, joka on nirvanan ja ehdottoman totuuden pyhä väri.[1] Af Klint sovelsi sarjassaan Kymmenen suurinta (1907–1910) Steinerin käsitystä ihmisen elinvaiheista ja niiden värisymboliikasta. Ensimmäinen osa maalauksista oli sinitaustaisia, ja ne kuvasivat lapsuuden aikaa, kun toisen nuoruutta kuvaavan osan tausta oli oranssi. Keski-iän taustavärinä oli sinivioletti ja viimeisten vanhuutta kuvaavien maalausten vaaleanpunainen.[1]

Hilma af Klintin keskeisiä teoksia ovat Temppelimaalausten sarja, jonka hän maalasi vuosina 1906–1915. Sarjaan kuuluu noin 182 maalausta. Af Klintin laajaan tuotantoon kuuluu yli 18 000 teosta. Nykyisin af Klintin teokset ovat hänen nimeään kantavan säätiön omistuksessa.

Läpimurto kansainväliseen tietoisuuteen
Af Klint studiossaan.

Postuumi huomio

Hilma af Klintin huomattavan laaja abstrakti tuotanto ei ollut kertaakaan esillä hänen elinaikanaan, koska hän ei uskonut oman aikansa olevan vielä kypsä sille. Hän määräsi testamentissaan, ettei niitä saisi asettaa esille ennen kuin hänen kuolemastaan olisi kulunut 20 vuotta. Todellisuudessa kului runsaat 40 vuotta ennen kuin töitä oli nähtävillä. Ensimmäinen näyttely, jossa oli esillä hänen abstrakteja teoksiaan, oli The Spiritual in Art, Abstract Painting 1890–1985. Näyttely järjestettiin Los Angelesissa vuonna 1986, ja siitä tuli af Klintin suuri läpimurto yleiseen tietoisuuteen.[2]

Hilma af Klintin teokset herättivät hämmästystä 1980-luvun taidemaailmassa. Ne aiheuttivat myös taidehistoriallisen hämmennyksen, koska af Klint oli maalannut abstrakteja teoksia jo vuosina 1908–1910 eli ennen abstraktin taiteen läpimurtoa.

Näyttelyitä

Hilma af Klintin teoksia oli esillä hänen elinaikanaan vuonna 1906 taide- ja teollisuusnäyttelyssä Norrköpingissä, 1907 Lundissa, 1911 ruotsalaisten naistaiteilijoiden näyttelyssä Ruotsin taideakatemiassa Tukholmassa, sekä vuonna 1914 balttilaisessa näyttelyssä Malmössä. Hänen kuolemansa jälkeen teoksia oli esillä ensimmäistä kertaa 1986–1987 Los Angelesin County Museum of Artissa yhteisnäyttelyssä The Spiritual in Art, Abstract Painting 1890–1985.[3]

Af Klintin yksityisnäyttelyitä on järjestetty Suomessa Nordiskt Konstcentrumissa Helsingissä 1988–1989 ja Wäinö Aaltosen museossa Turussa otsikolla Temppelikuvia 1999–2000.[4]

Keväällä 2013 järjestettiin Hilma af Klintin retrospektiivinen näyttely Moderna Museetissa.[5] Syksyllä 2014 sama kokonaisuus nähtiin Suomessa Helsingin Taidehallissa.[6]

Lähteet
  • Moderna kvinnor: Kvinnliga målare i Norden 1910–1930. (Näyttelyluettelot.) (ruotsiksi)

Viitteet
  1. Carolus Enckell: Maalaus, väri ja henkisyys varhaismodernistisessa utooppisessa idealismissa. Enckellin luento Kuvataideakatemian Avoimen akatemian keskiviikkoluennoissa 2008.[vanhentunut linkki] Viitattu 2.12.2009.
  2. Puukka, Päivi: Hilma af Klint pyöräytti taidehistorian päälaelleen Yle Uutiset. 15.8.2014. Viitattu 17.8.2014.
  3. Utställningar, Samlingsutställningar (säätiön verkkosivu) Stiftelsen Hilma af Klints Verk. Arkistoitu 14.12.2011. Viitattu 20.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Utställningar, Separatutställningar (säätiön verkkosivu) Stiftelsen Hilma af Klints Verk. Arkistoitu 14.12.2011. Viitattu 20.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Hilma af Klint, A Pioneer of Abstraction (näyttelyesite) Moderna Museet, Stockholm. Moderna Museet. Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)
  6. Hilma af Klint - Abstraktin edelläkävijä (näyttelyesite) Taidehalli, Helsinki. Taidehalli. Viitattu 02.8.2014. [vanhentunut linkki]

    Kirjallisuutta
    • Hilma af Klint – Temppelimaalaukset. Liljevalchsin taidemuseo ja Wäinö Aaltosen museo 2000.
    • Fant, Åke: Hilma af Klintin maalauksista. Taide 3/1988.
    • Hilma af Klint. Raster Förlag, Stockholm. (ruotsiksi) ISBN 9187214083
    • Vägen till templet. Rosengårdens Förlag. (ruotsiksi) ISBN 91-972883-0-6
    • Enheten bortom mångfalden. Rosengårdens Förlag. (ruotsiksi) ISBN 91-972883-4-9
    • I describe the way and meanwhile I am proceeding along it. Rosengårdens Förlag. (englanniksi) ISBN 91-972883-2-2
    • Hilma af Klint, The greatness of things. The Douglas Hyde Gallery, Dublin. (englanniksi) ISBN 0-907660-99-1
    • The Spiritual in Art, Abstract Painting 1890–1985. Los Angeles County Museum of Art, 1986
    • Zegher, Catherine de – Teicher, Hendel (toim.): 3 X Abstraction. Yale University Press and The Drawing Center, NY, 2005. (englanniksi)
    • Fant, Åke: Okkultismus und Abstraktion: Die Malerin Hilma af Klint. Albertina, Wien 1992. ISBN 3-900656-17-7. (saksaksi)
    • Hutchinson, John (toim.): Hilma af Klint, the Greatness of Things. Douglas Hyde Gallery, Dublin 2005. ISBN 0-907660-99-1 (englanniksi)
    • Breton, André: The Message: Art and Occultism. Kunstmuseum Bochum. Walther König: Köln 2007, ISBN 978-3-86560-342-5. (englanniksi)
    • Almqvist, Kurt – Belfrage, Louise (toim.): Hilma af Klint: Tidsandans visionär. Stockholm: Stolpe, 2019. ISBN 978-91-98523-70-6.
    • Voss, Julia: Hilma af Klint – »Die Menschheit in Erstaunen versetzen«: Biographie. Frankfurt am Main: S. Fischer, 2020. ISBN 978-3-10-397367-9.
    • Kotirinta. Pirkko: Hilma af Klintin arvoitus: Taiteilija henkien, tieteen ja luonnon maailmassa. Helsinki: Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-1578-5.

    Elokuva

    Hilma, ruotsalaisen ohjaajan Lasse Hallströmin ohjaama draamaelokuva af Klintistä vuodelta 2022.[1]

    Aiheesta muualla
    1. Seppo Metso: Lasse Hallström teki sievän elokuvan Hilma af Klintin kätketystä maailmasta Kulttuuritoimitus. 14.11.2022. Viitattu 13.2.2023.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.