Hilkka Olkinuora

Hilkka Olkinuora (aiemmin Kunnas, s. 1948[1]) on suomalainen pappi, tietokirjailija ja toimittaja. Hän teki pitkän uran taloustoimittajana 1970- ja 1980-luvuilla, kunnes ryhtyi opiskelemaan teologiaa ja vihittiin papiksi 1990-luvun puolivälissä.

Hilkka Olkinuora kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1965 ja suoritti HuK-tutkinnon Tampereen yliopistossa 1971. Hän toimi taloustoimittajana Talouselämässä, Suomen Kuvalehdessä ja Kauppalehdessä, jossa hän yleni toiseksi päätoimittajaksi. Hän oli myös ensimmäinen nainen Taloustoimittajien kerhon puheenjohtajana. Toimittajauran huipulla hän päätti vaihtaa alaa ja ryhtyi opiskelemaan teologiaa ja sitä sivuavia aineita Helsingin ja Uppsalan yliopistoissa.[1][2]

Hilkka Olkinuora on toiminut muun muassa vt kirkkoherrana Tampereella sekä kolumnistina muun muassa Aamulehdessä, Gloriassa, Kotimaa-lehdessä ja Hufvudstadsbladetissa.[1]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 66-vuotias Hilkka Olkinuora oli RKP:n listan sitoutumattomana ehdokkaana Helsingissä, mutta jäi valitsematta.[3][4]

Vuonna 2012 Olkinuora sai Fredrika Runebergin stipendin.[5]

Yksityiselämä

Hilkka Olkinuora oli naimisissa syöpään elokuussa 2012 menehtyneen päätoimittaja Hannu Olkinuoran kanssa.[6] Jääkiekkomaalivahti Juho Olkinuora on Hilkka Olkinuoran poika.[7]

Teoksia
  • Kunnas, Hilkka: Kansakunnan omaisuutta : Suomen Pankki 1811–1986. Suomen Pankki, 1986. ISBN 951-686-122-9.
  • Olkinuora, Hilkka: Pennejä taivaasta : ajatuksia elämästä : Hilkka Olkinuoran sivuja Gloriassa. Sanoma Magazines Finland, 2002. ISBN 951-32-1438-9.
  • Olkinuora, Hilkka: Elä ihmeessä! Kirja naiselle. Helmi 2008. ISBN 978-951-556-133-6.
  • Olkinuora, Hilkka: Nyt, aina : pieni katumusoppi. Helmi, 2009. ISBN 978-951-31-4947-5.
  • Olkinuora, Hilkka: Surun vuosi. Kirjapaja, 2009. ISBN 9789516073432.
  • Olkinuora, Hilkka: Parasta ikää. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-35435-3.
  • Olkinuora, Hilkka: Valo on. Kuvat: Jaakko Vuorenmaa. Kirjapaja, 2010. ISBN 9789522470874.
  • Olkinuora, Hilkka: Sallimuksia. Käsikirja kuolevaisille. Koonnut ja toimittanut Torsti Lehtinen. WSOY, 2011. ISBN 9789510371831.

Lähteet
  1. CV, Hilkka Olkinuora.
  2. Hämäläinen, Anna-Liisa: Nainen, älä hyväksy passiivia ja puhu suoraan (Arkistoitu – Internet Archive), Olkinuoran haastattelu, Oma Aika 9/2016, 26.08.2016.
  3. Pastori Hilkka Olkinuora pyrkii eduskuntaan Rkp:n listoilla. Helsingin Sanomat 8.10.2014.
  4. Hilkka Olkinuora, Vaalikone.fi.
  5. Hilkka Olkinuoralle Fredrika Runeberg -palkinto, Ilta-Sanomat 2.9.2012.
  6. Inhimillinen tekijä: Kun puoliso on poissa, Inhimillinen tekijä, Yle TV1 18.3.2013. Viitattu 6.3.2017.
  7. Leijonien muuriksi kasvanut velikulta kypsyi hiljalleen "bussisarjoissa" – Jussi Olkinuoran äiti kertoo, millainen kultakimpale Jukka Jalosella on käsissään yle.fi. Viitattu 6.6.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.