Hilkka Lehtonen
Hilkka Kaarina Lehtonen (s. 2. elokuuta 1943 Helsinki) on arkkitehti ja tekniikan tohtori. Hän on saanut professorin arvon v. 2000 Teknillisessä korkeakoulussa. Lehtonen on toiminut tutkimusprofessorina Maankäytön laboratoriossa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksessa. Hän on vaikuttanut koko ammatillisen uransa yhdyskuntasuunnittelun parissa.
Elämänvaiheet
Hilkka Lehtosen vanhemmat olivat kansakoulun opettajat Matti Väinö Arminen ja Irma Auno Kyllikki Arminen, o.s. Puonti. Hilkka Lehtonen kävi oppikoulun Meilahden yhteiskoulussa ja valmistui sieltä ylioppilaaksi 1962. Hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa arkkitehtiosastolla 1963 ja oli töissä jo opiskeluaikanaan eri arkkitehtitoimistoissa. Hän valmistui kiitettävin arvosanoin arkkitehdiksi keväällä 1970 ja teki diplomityönsä professori Olli Kiviselle TKK:ssa. Tekniikan lisensiaatti hänestä tuli 1977 TKK:ssa ja tohtoriksi hän väitteli samassa opinahjossa 1994, kahdeksantena naisarkkitehtina Suomessa. Hilkka Lehtonen on naimisissa DI, kehityspäällikkö Heikki Lehtosen kanssa. Heillä on kaksi tytärtä Sari Knuuti (1971) ja Sini Lehtonen (1973). Puoluekannaltaan Lehtonen on sitoutumaton.
Lapsena ja nuorena Hilkka Lehtonen harrasti piirtämistä, lukemista, luonnon tutkimista kuten lintuja sekä partiota. Sittemmin visuaaliset taiteet, kirjallisuus ja kesäinen saarielämä ovat olleet hänen elämänvoimansa lähteinä. Eläkkeelle jäätyään hän on kirjoittanut useita sukuhistoriaan liittyviä teoksia ja harrastanut omasta ammattitaustasta kumpuavaa yhdistystoimintaa.
Työura
Hilkka Lehtonen työskenteli teekkarina ja nuorena arkkitehtina professori Olli Kivisen toimistossa
1965 - 1974. Siellä hän osallistui Turun yleiskaavatyöhön, Kaarinan kuntasuunnitelman laadintaan, Mikkelin keskustan kaavarunkotyöhön sekä Espoon keskuksen ja Malminkartanon arkkitehtikilpailuihin.
Sen jälkeen hän toimi assistenttina Yhdyskuntasunnittelun jatkokoulutuskeskuksessa YJK:ssa (myöh. YTK) Teknillisessä korkeakoulussa. Hän teki laitoksella lisensiaatin työnsä ja osallistui Suomen Akatemian kaupunkikeskustoja koskevaan tutkimushankkeeseen.
Tätä seurasi monivuotinen työskentelyjakso VTT:n Maankäytön laboratoriossa, jossa hän toimi myös ma. Laboratorionjohtajana. Viimeiset vuodet 1989- 1994 siellä hän toimi yhdyskuntasuunnittelun tutkimusprofessorina. Vuosina 1991 - 1992 hän työskenteli vierailevana tutkijana arkkitehtiosastolla Göteborgin teknillisessä korkeakoulussa. Hän teki myös stipendimatkoja niin Euroopassa kuin USA:ssa. VTT:ssä hän oli rakentamassa kokeellista, uusiin tekniikoihin pohjautuvaa visualisointistudiota, jota hyödynnettiin myös suomalaisessa suunnitteluviennissä.
Ura jatkui vuodesta 1994 Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (aiempi YJK) tutkimuspäällikkönä ja vuodesta 1997 laitoksen johtajana vuoteen 2007. Professorin arvon hän sai vuonna 2000. Hän väitteli TKK:ssa 1994, ks. julkaisut.
Työurallaan Hilkka Lehtosella on ollut todella runsaasti kotimaisia, mutta myös kansainvälisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Hän on toiminut useita vuosia mm. Nordisk förening för Arkitekturforskingenin hallituksessa 1991 - 2003, AESOPIN (Association of European Schools of Planning) neuvottelukunnan jäsenenä ja toiminut Suomen edustajana pohjoismaisten rakennustutkimuslaitosten yhteistyöryhmässä NBSS, 1985-. Hän on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa monia kansainvälisiä tieteellisiä konferensseja ja vuosittaisia Kaupunkitutkimuspäiviä kotimaassa. Rakennustietosäätiön edustajistossa Lehtonen vaikutti 1991 - 1994, Kunnallisalan kehittämissäätiön tieteellisessä neuvottelukunnassa 1998 - 2007 ja Suomen Akatemian ympäristön ja luonnonvarojen toimikunnassa 1999 - 2000. SA:n ekologisen rakentamisen tutkimusohjelman koordinaattorina hän työskenteli 1995 - 1999. Lehtonen on toiminut vastaväittäjänä, esitarkastajana ja ohjaajana 12 jatko-opiskelijalle ja osallistunut kahden tutkijakoulun toimintaan johtoryhmän jäsenenä. Hän oli suunnittelemassa ja toteuttamassa myös kaksiviikkoista pohjoismaisbalttilaista arkkitehtuuri-ja asumistutkimuksen jatko-opintokurssia Göteborg - Oslo - Helsinki- Tallinna, v. 2006. Samoin hän on toiminut useita vuosia jatko- ja täydennyskoulutustilaisuuksien, kuten YTK:n ns. pitkän eli yhdyskuntasuunnittelun erikoistumiskurssin suunnittelijana.
Toimintaa ohjanneet näkemykset
Hilkka Lehtonen näkee yhdyskuntasuunnittelun monitieteisenä ja moniammatillisena toimintana. Hän arvostaa kerroksellisia, toiminnallisesti monipuolisia ympäristöjä ja eettisesti kestävää ammatillista toimintaa. Hän pitää kaupunkien viherympäristöjä yhtä lailla vaalittavina kuin rakennettujakin. Viimeisimmässä julkaisussaan (Me - ensimmäiset väitelleet suomalaiset naisarkkitehdit 2017. Suomen Naisarkkitehtien Yhdistys Architecta Ry. hän painottaa tiedeperustan rakentamisen tärkeyttä myös arkkitehtiprofession keskuudessa.
Palkinnot ja tunnustukset
- TKK:ssa erinomaisesti suoritettujen opintojen palkinto 1970
- VTT:n stipendi tunnustuksena tieteellisestä työstä 1983
- Professorin arvo TKK:ssa 2000
- Suomen arkkitehtiliiton kunniamerkki 2007
- Yhdyskuntasuunnittelun seuran kunniajäsen 2012
- Suomen naisarkkitehtien yhdistyksen Architecta Ry:n ansiomerkki 2017.
Julkaisuja
Hilkka Lehtonen on kirjoittanut noin 125 tieteellistä ja ammatillista julkaisua, joista 35 on refereearvioituja tai tieteellisissä kansainvälisissä konferenseissa julkaistuja.
- Lehtonen, Hilkka. 1994. Perspektiivejä arkkitehtuurisuunnitelmien esityskäytäntöihin. Teknillinen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus. Julkaisuja A 22. Espoo 1994. Väitöskirja. 219 s.
- Balgård, Sture.1982, suomeksi toimittanut Hilkka Lehtonen. Täydennysrakentaminen puukaupungissa. Ympäristön analyysimenetelmä sopeutuvan rakentamisen avuksi. Rakentajain kustannus Oy. 206 s.
- Lehtonen, Hilkka - Riitta Hurme - Jorma Mänty.1984. Kostamuksen kaupunkikuva.VTT. Maankäytön laboratorio. Tiedotteita 287/1984.
- Terttu-Elina Wainio - Hilkka Lehtonen. 1987. Rakentaminen ja kaavoitus vanhoilla pientaloalueilla. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tiedotus 8/1987.
- Seppälä, Maija-Liisa - Lehtonen, Hilkka - Tihlman, Tiina. 1989. Suomen lähiöt. Kyselytutkimus 1950 - 1980 -luvuilla rakennetuista lähiöistä. Ympäristöministeriö. Tutkimusraportti 2/1990. 66 s. + liitt. 29 s.
- Lehtonen, Hilkka. 1991. Om utgångspunkterna vid visualisering av arkitekturprojekt. Tidskrift för arkitekturforskning 1/1991, s. 97 - 108.
- Lehtonen, Hilkka.1992. Esteettisesti ja laadullisesti korkeatasoinen ympäristö ja uudet suunnittelutekniikat -tutkimus valmistunut. Yhteiskuntasuunnittelu 1/1992, s. 38 - 42.
- Lehtonen, Hilkka. 1991. Uudet suunnittelutekniikat ja rakennetun ympäristön laadulliset ongelmat. Arkkitehtuurisuunnittelu ja sen metodiikka monitieteellisessä ristitulessa. Futura 4/1991, s. 52 - 59.
- Lehtonen, Hilkka. 1993. Om kvalitetsbegreppets meningsfullhet i arkitektur och byggande - på väg att omringa kvaliteten. Nordisk arkitekturforskning 4/1993, s. 19 - 23.
- Lehtonen, Hilkka - Johansson, Marina (eds.). 1995. Att omringa ekologi - Ekologisuutta piirittämässä. Espoo 1995. Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja C 36, 285 s.
- Lehtonen, Hilkka ym. 1995. Voidaanko henkilöautoliikennettä vähentää? S11 Tienpidon yhteiskunnalliset vaikutukset. Tielaitoksen selvityksiä 92/1995.
- Lehtonen, Hilkka ym. 1996. Asumisen ja työn muuttuvat kytkennät II. Pendelöinti ja sen ohjauskeinot. YTK Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus. B 73.
- Lehtonen, Hilkka. 1996. Tankar omkring utvärdering av bostadsområden. In: Ambrose, Ivor - Paulsson, Jan (eds.). Metoder til evaluering at boligbebyggelser. En antologi. SBI-rapport/262, s. 77- 82.
- Ilmonen, Mervi - Lankinen, Markku - Lehtonen, Hilkka - Maury, Jon - Päivänen, Jani. 1997. Mitä osoite osoittaa? Asuinalueiden erilaistuminen Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 1997:2, 174 s.
- Lehtonen, Hilkka. 1999. Tid, arkitektur, avbildningar. Nordisk arkitekturforskning 2/1999, s. 75 - 84.
- Lehtonen, Hilkka. 1999. Yhdyskuntasuunnittelu, moderni asiantuntijuus ja tulevaisuuden suunnittelukompetenssit. Yhteiskuntasuunnittelu 3 - 4/1999, s. 50 - 62.
- Lehtonen, Hilkka. 2003. Kaupunkimetsät - arkkitehtien suunnittelukuvat ja -mallit ihmisten ympäristö- ja luontosuhteen ilmentäjinä. Teoksessa: Yrjö Sepänmaa - Liisa Heikkilä-Palo. Metsään mieleni. Maahenki, s. 133 - 221.
- Lehtonen, Hilkka ym. - toim. Markku Norvasuo. 2008. Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Teknillinen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. B 95. 395 s.
- Lehtonen, Hilkka ym. - toim. Markku Norvasuo. 2010. Asutaan urbaanisti. Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Aalto-yliopisto. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. B 99. 409 s.
Lähteet
- Kuka kukin on 1998-