Hilkka Finne
Hilkka (Hilja) Wilhelmina Finne, ent. Rantaniemi, Salminen-Finne (17. maaliskuuta 1877 Kangasala[1] – 1964 Helsinki[2]) oli suomalainen taiteilija, opettaja ja kuvittaja.
Hilkka Finnen vanhemmat olivat kirjakauppias Johan Adolf Gustaf Finne ja Wilhelmina Westerling. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1903 vuoteen 1914 oli lehtori Ape Rantaniemi ja toinen vuodesta 1924 liikemies Carl H. Salminen. Kirjailija Jalmari Finne oli Hilkka Finnen veli ja näyttelijä Olga Poppius hänen sisarensa.[2][1] Finne kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun 1893 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1897 ja teki opintomatkoja Eurooppaan. Hän oli piirustuksenopettaja Oulun suomalaisessa yhteiskoulussa 1906–1911 ja Helsingin uudessa suomalaisessa tyttökoulussa 1912–1913, mutta harjoitti samalla taiteellista ja kirjallistakin työtä. Piirustuksenopettajan pätevyyden hän sai vuonna 1914 Helsingissä, mutta paneutui kuitenkin sittemmin kuvittajan ja kirjoittajan työhön. Hän kuvitti muun muassa veljensä Jalmari Finnen kirjojen ohella Arvid Lydeckenin ja Ilmari Krohnin kirjoja sekä laati julisteita ja postikortteja. Avioiduttuaan toistamiseen Finne muutti Duluthiin,[3] josta hän palasi Suomeen 1938. Finnen lähipiiriin Helsingissä kuului Ruusu-Risti -yhteisö.[2]
Lähteet
- Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 92. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
- Riitta Mäkelä: Naisten ääni. Hilkka Finne, kuvataiteen opettaja, tekijä ja kirjoittaja. (Viitattu 64.10.2018)
- Henkilötietoja. Helsingin Sanomat, 17.3.1927, s. 7.