Hilda Pihlajamäki
Hilda Johanna Pihlajamäki (o.s. Martin, 12. marraskuuta 1866 Kangasala – 23. elokuuta 1951) oli suomalainen näyttelijä.
Pihlajamäen vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Ranta-Koivisto ja hänen ensimmäinen vaimonsa Johanna Lovisa Pulkki. Hän toimi näyttelijänä August Aspegrenin kansanteatterissa 1887–1897, Uudessa Teatterissa 1897–1899 sekä Suomalaisessa maaseututeatterissa 1899–1903 ja Kasimir Leinon Suomen Näyttämöllä 1903–1904. Viimeksi Hilda Pihlajamäki näytteli Kansallisteatterissa 1904–1932.
Pihlajamäki toimi aktiivisesti Ruusu-Risti -järjestössä oli järjestön johtajana 1934–1951. Hän sai Pro Finlandia -mitalin 1946. Kangasalla sijaitsevan Pihlajamäen muistomerkin on veistänyt kuvanveistäjä Mauno Juvonen 1973.
Hilda Pihlajamäki oli naimisissa vuodesta 1906 näyttelijä Aapo Pihlajamäen kanssa.
Elokuvat
- Miehen kylkiluu, 1937
- Ja alla oli tulinen järvi, 1937
- Aila, Pohjolan tytär, 1951
Kirjallisuutta
- Kaakinen, Iikka: Kuppariakasta kuningattareksi. Hilda Pihlajamäki – Ida Aalbergin manttelinperijä. Pohjoinen 1976.