Hilaire de Chardonnet

Louis-Marie Hilaire Bernigaud de Chardonnet (1. toukokuuta 1839 Besançon – 11. maaliskuuta 1924 Pariisi)[1] oli ranskalainen kreivi ja kemisti, joka keksi ”keinosilkin” eli raionin valmistusmenetelmän. Tutkittuaan Louis Pasteurin apulaisena silkkiperhosia hän keksi samankaltaisen tavan valmistaa nitroselluloosasta ohutta ja taipuisaa kuitua, josta voitiin kehrätä lankaa ja kutoa silkkiä muistuttavia tekstiilejä.[2]

Hilaire de Chardonnet

Chardonnet osallistui teini-iässä Faculté des Sciences de Besançonin tiedekursseihin ja suoritti bachelier-tutkinnon tieteissä 16-vuotiaana. Hän pääsi opiskelemaan École Impériale Polytechnique -oppilaitokseen vuonna 1859, jossa hänen opiskelijatovereihinsa kuului muun muassa tuleva kolmannen tasavallan presidentti Sadi Carnot.[1]

Chardonnet’n perustama tehdas Besançonin liepeillä kuuluu nyt Rhodia-yhtiölle.[3]

Tarinan mukaan Chardonnet teki keksintönsä Pasteurin laboratoriossa aluksi vahingossa, kaadettuaan kollodiumia eli nitroselluloosaliuosta laboratoriopöydälle ja jätettyään siivoamatta sitä. Kuivuttuaan neste oli muuttunut pitkiksi kuiduiksi.[4] Chardonnet kehitti muuntokuitujen valmistuksessa yhä käytettävän perusperiaatteen: puuselluloosa liuotetaan siirappimaiseksi liuokseksi, joka sitten ruiskutetaan kymmeniä tuhansia reikiä sisältävän kehruusuulakkeen läpi ja jähmetetään erillisiksi kuiduiksi.[5] Hän patentoi menetelmän vuonna 1884,[6] sai siitä pääpalkinnon Pariisin vuoden 1889 maailmannäyttelyssä ja alkoi rakentaa synnyinkaupunkinsa Besançonin lähelle ensimmäistä tekosilkkitehdasta, joka valmistui 1898 Doubsjoen varrelle Prés de Vaux’hon. Samanlaisia tehtaita perustettiin sitten myös Sveitsiin, Belgiaan, Unkariin, Italiaan ja Britanniaan.[1]

Besançonissa on Chardonnet’n mukaan nimetty ammattikoulu[7] ja Chalon-sur-Saônessa lukio.[8]