Hikirauhanen

Hikirauhaset kuuluvat ihon rauhasiin, jotka kaikki ovat erikoistuneet ihon epiteelisoluista. On olemassa sekä pieniä hikirauhasia että suuria hikirauhasia. Pienet hikirauhaset erittävät ns.varsinaista hikeä, joka on laimea suolojen vesiliuos. Hiki kuuluu yhtenä osana ihmisen lämmönsäätelymekanismeihin, koska hiki sitoo lämpöä haihtuessaan iholta. Hiki myös poistaa vähäisessä määrin elimistön kuona-aineita. Pieniä hikirauhasia on kaikkialla ihossa, kun taas suuria hikirauhasia on muun muassa kasvoissa, kainaloissa sekä sukupuolielinten ja peräaukon ympärillä. Suuret hikirauhaset eli apokriiniset hikirauhaset erittävät voimakastuoksuista eritettä, joka aiheuttaa suurimmaksi osaksi ihmisten ominaistuoksun. Suurille hikirauhasille sukua ovat ihon maitorauhaset ja korvavaharauhaset.

Hikirauhasten erite on suurimmaksi osaksi vettä. Lisäksi se sisältää natriumkloridia, virtsa-ainetta, ammoniakkia ja virtsahappoa.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. Turunen, Seppo: Biologia - Ihminen, s. 68. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2012. ISBN 978-951-0-29701-8.


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.