Hikimaja

Hikimaja eli hikoilumaja tarkoittaa Amerikan mantereen alkuperäisasukkaiden saunaa vastaavaa laitosta. Pohjois-Amerikan intiaanien hikoilumajaa kutsutaan usein lakotan kielestä tulevalla nimellä inipi ja Keski-Amerikan nimellä temascal. Näiden ja suomalaisen saunan yhteinen innovaatio on löylyn luominen valelemalla vettä kuumennetuille kiville.

Hupa-intiaanien puolittain maan sisään rakennettu hikimaja

Hikoilukylpy on Amerikan alkuperäiskansojen parissa hy­vin vanha perinne. Sitä on esiintynyt laajasti Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ensimmäiset Meksikoon saapuneet espanjalaiset valloittajat esimerkiksi havaitsivat 1500-luvun alussa asteekeilla hikoilukylvyn, ja mayojen tiedetään käyneen hikoilukylvyssä jo tuhat vuotta aikaisemmin.[1]

Inipi ja temascal ovat paitsi puhdistautumislaitoksia myös syvästi kytköksissä intiaanien uskontoihin, aivan kuten saunakin oli aiemmin suomalaisille pyhä paikka.

Ensimmäiset suomalaiset siirtolaiset Amerikassa muuttivat nykyisen Delawaren seudulle 1600-luvulla. Paikalliset intiaanit alkoivat kutsua heitä nimellä ”hikimajaihmiset” tai ”valkoiset-miehet-jotka-ovat-samanlaisia-kuin-me” sen vuoksi, että suomalaiset kävivät saunassa. Tämän vuoksi suomalaiset tulivat hyvin toimeen intiaanien kanssa ja ensimmäisten intiaanisotien aikana suomalaisten asumukset jätettiin tuhoamatta.[2]

Sekä mayoilla ja asteekeilla oli suuriakin kylpylaitoksia, jotka toimivat henkisen ja fyysisen puhdistautumisen paikkoina. Mantereella tunnettiin myös vihdat, sillä hikoilua edistettiin ryytikimpuilla tai maissinlehdillä. Pohjois-Amerikan intiaanien uskomuksen mukaan kiukaan kivissä asui saunan henki, manitou, joka löylyä heitettäessä tuli kivistä ulos ja hikoillessa meni huokosista sisään.[3] Uskomuksen mukaan manitou tulee asumuksestaan höyryn mukana ja asettuu kylpijän sisään. Se liikkuu kylpijän kehossa ja ajaa ulos kaiken, mikä aiheuttaa kipua. Ennen kuin manitou palaa kiukaaseen, se jättää jotain omasta luonnostaan kylpijään. Tämän takia uskomuksen mukaan olo tuntuu paremmalta hikimajassa olon jälkeen.[4]

Lähteet

  1. Hämäläinen, Riku: Henkistä puhdistautumista hikoilemalla. Pohjois-Amerikan intiaanien hikoilukylpy pyhänä rituaalina.. KAJO' Lehti Amerikan alkuperäiskansoista, 2/2016. Suomen intiaaniyhdistys.
  2. Seppälä, Pauli: Puhdas sielu puhtaassa ruumiissa Omakoti. 26.2.2013. Media Potentia. Viitattu 8.10.2013.
  3. Hikimajoja, kylpylöitä ja parantavaa höyryä (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Native American sweat lodge:Peyote and sacred myths (Arkistoitu – Internet Archive)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.