Hiitolanjoen vesistö

Hiitolanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 03) on Suomessa Suomen päävesistöalue, joka laskee Hiitolanjokea myöten Laatokkaan. Vesistöalueen pinta-ala on 1 415,15 neliökilometriä, josta 1 029,28 neliökilometriä kuuluu Suomelle ja 385,87 neliökilometriä Karjalan tasavallassa Venäjälle. Valuma-alueeksi ilmoitetaan myös 1 340 km² [4]. Alueen järvisyys on 12,46 %. Eräässä tutkimuksessa on järvisyydeksi ilmoitettu 13,5 % [4]. Joen keskivirtaama on joensuussa 14,7 ³/s.[4][1]

Hiitolanjoen vesistö
(Suomen päävesistö: 03)
Valtiot Venäjä, Suomi
Maakunnat Karjalan tasavalta, Etelä-Karjala
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Hiitolanjoen vesistö (03)
Vesistöjako Hiitolanjoen alue (03.01),
Simpelejärven alaosan alue (03.02),
Simpelejärven yläosan alue (03.03),
Tyrjänjärven−Pieni Rautjärven v−a (03.04),
Tyrjänjärven-Pieni Rautjärven v-a (ven.) (03.04 R),
Torsanjärven valuma-alue (03.05),
Suuri Rautjärven valuma-alue (03.06),
Sammallammen valuma-alue (03.07),
Sammallammen valuma-alue (ven.)
(03.07 R)
Laskujoki Hiitolanjoki
Laskupaikka Sortavala, Lehmälahti, Laatokka
Koordinaatit 61°10′26″N, 29°53′13″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 1 415,15 km² [1]
Järvisyys 12,46 % [1]
Alueen pituus 60 km [2]
Alueen leveys 60 km [2]
Pääuoma noin 120 km [lower-alpha 1]
Keskivirtaama 11,3 m³/s [3]
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Yleistä

Vesistön sijainti

Hiitolanjoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Hiitolanjoen valuma-alueeseen, jonka pääuoman alaosan Hiitolanjoki muodostaa. Hiitolanoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Hiitolanjoen valuma-alue jää alajuoksullansa lounaassa Vuoksen vesistön ja idässä Laatokkaan laskevien Savijoen eli Titon kanavan ja Kirikko-ojan valuma-alueiden väliin. Hiitolanjoen valuma-alue pohjoisreuna seuraa Toista Salpausselkää. Salpausselän lounaispuolella sijaitsee Vuoksen vesistöalueen eteläosa, luoteispuolella Saimaan Puruveden ja Pihlajaveden alueet ja itäpuolellai Pielisjoki–Pyhäselkä–Orivesi-alue. Venäjän puolella valuma-alueen pohjoisosat rajautuvat idässä vielä Soskuanjoen ja Iijoen valuma-alueisiin. Vesistöalueen koko laajuus on 1 340 neliökilometriä [4] tai 1 370 kilometriä [5], ja Suomen puolella se jaetaan seitsemään pienempään valuma-alueeseen tai vesistöalueeseen.[6]

Valuma-alue alkaa lounaassa Pohja-Lankilasta ja päättyy koillisessa Tarnalaan, jolloin se on yli 50 kilometriä leveä. Valuma-alue on Suomen puolella rajan suuntaisesti yhtä leveä, mutta heti Venäjän puolella sen leveys kapenee nopeasti alle puoleen ja pian se on enää 5–10 kilometriä leveä. Alajuoksulla valuma-alue seuraa Hiitolanjokea vaim muutaman kilometrin levyisenä. Suomen puolella valuma-alue ulottuu koko matkaltaan noin 20 kilometriä rajalta.[6][7]

Vesistöalueen jakovaiheita

Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [6][1]:

  • Hiitolanjoen alue (03.01)
  • Torsanjärven valuma-alue (03.05)
  • Simpelejärven alaosan alue (03.02)
  • Sammallammen valuma-alue (03.07)
  • Simpelejärven yläosan alue (03.03)
  • Suuri Rautjärven valuma-alue (03.06)
  • Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alue (03.04)

Pääuoma

Valuma-alueen pääuoma on alajuoksulla lyhyen matkaa Asilanjoki (Асиланйоки tai Аилан-йоки, Ailanjoki), sitten Venäjän puolella Kokkolanjoki (Кокколанйоки) eli suomalaisittain useimmiten Hiitolanjoki. Joki virtaa Venäjällä 44 kilometriä ja Suomessa 9 kilometriä [8]. Hiitolanjoen yläpuolista ja pääuomaksi katsottua vesireittiä ei ole esitelty missään lähteessä. Jos pääuomaksi valittaisiin Silamusjoen vesistöreitti, olisi tämän vesistöreitin valuma-alueen pinta-ala on 262 neliökilometriä [9]. Simpeleenjärven kautta virtaavan vesistöreitin valuma-alueen pinta-ala on 792 neliökilometriä [10], joten vesistöreitti seuraa järven eri selkiä järven koillisosaan (32 km), josta se jatkuu Joensuunjoen reittiä Venäjän puolelle [11]. Joensuunjoen reitin valuma-alueen pinta-ala on 192 neliökilometriä ja sille vaihtoehtoinen pohjoisesta tuleva Vääräjoen valuma-alueen pinta-ala on 174 neliökilometriä [12]. Joensuunjoen reitillä Joensuunjoki (3 km) alkaa Tyrjänjärvestä (5–6 km), johon laskee Ylä-Tyrjästä alkava venäläinen Haisuanjoki (7 km [13]). Ylä-Tyrjään (2 km) laskee Pienestä Rautjärvestä alkava Myllyjoki ja ylimpänä sijaitsee lyhyt Palokummunjoki (yhteensä 15 km [7]). Kartoista Silamusjoesta alkaen mitattu pääuoman yläosan pituus on noin 64 kilometriä, ja joko Hiitolanjoen valuma-alueen pääuoman pituudeksi alle 120 kilometriä.

Pääuoman sivujokia

Hiitolanjoen sivu-uomia

Hiitolanjoen suurimpina sivu-uomina on kaksi sivujokea ja muutamat sivuojat, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.

Sivu-uoman
nimi
suom. 		Nimi
ven.
 		 Pääuoman
kohta
 		 Etäisyys
Laatokasta
(km)		 Pituus
(km)
 		 Virtaama
(MQ m³/s)
 		 Valuma-
alue
(km²)		 Lähteet
 
 
Hiitolanjoki laskee Laatokan itärantaan
OtrasenojaOtrasenoja (Отрасеноя)alajuoksu6,3,3,3,–,–,–
RihavaaranojaRihavaranoja (Рихавараноя)alajuoksu6,3,3,3,–,–,–
Änäjoki (?)Enjajoki (Эняйоки)alajuoksu34331466,2,3,2,2,–,2
Murto-ojaMurtooja (Муртоя)alajuoksu6,3,3,3,–,–,–
Suomen ja Venäjän väliseltä rajalta on 44 kilometriä Laatokkaan [8]
KorkeamäenojaLahnanen49pit145,3,3,3,–,–,7
LohijokiLahnanen50pit105,3,3,3,–,–,7
SilamusjokiSimpele51pit2625,3,3,3,–,–,7
Hiitolanjokea on Silamusjoesta vielä 2 kilometriä jäljellä [8] ja pääuomaa on Hiitolanjoesta vielä
55 kilometriä jäljellä. Pääuomaan kuuluu seuraavana keskijuoksulla sijaitseva Simpelejärvi.[lower-alpha 1]

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([14]), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista [lower-alpha 2], 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = Karttapaikan verkkopalvelu, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista [15], 7 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([9][16][17])

Simpeleenjärven osuuden laskujoet

Simpelenjärvi ja Kivijärvi laskevat tehtaisen voimalaitoksien läpi Hiitolanjokeen. Valuma-alueen pääuomaan kuuluva Joensuunjoki on merkitty lihavoidulla nimellä taulukkoon.

Sivu-uoman
nimi
suom. 		Nimi
ven.
 		 Pääuoman
kohta
 		 Etäisyys
Laatokasta
(km)		 Pituus
(km)
 		 Virtaama
(MQ m³/s)
 		 Valuma-
alue
(km²)		 Lähteet
 
 
Simpeleenjärvi ja Kivijärvi laskevat Hiitolanjokeen, joka laskee 53 kilometrin jälkeen Laatokkaan [8].
LahdenojaKivijärvi55235,–,3,5,–,–,7
PeruspohjanjokiSimpelejärvi63545,–,3,5,–,–,7
SukkellamminjokiSimpelejärvi645,–,3,5,–,–,–
MyllyjokiSimpelejärvi71105,–,3,5,–,–,7
RomanonjokiSimpelejärvi72185,–,3,5,–,–,7
KoirajokiSimpelejärvi76105,–,3,5,–,–,7
JoensuunjokiSimpelejärvi851925,–,3,5,–,–,7
SiimesojaSimpelejärvi875,–,3,5,–,–,–
MajojienjokiSimpelejärvi90465,–,3,5,–,–,7
VääräjokiSimpelejärvi911745,–,3,5,–,–,7
Pääuomaa on Joensuunjoella ja sen yläpuolella vielä noin 35 kilometriä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = Karttapaikan verkkopalvelu, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista [15], 7 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([18][19][20][21][22][11][23][12])

Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alueen sivu-uomat

Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alueen pääuomassa on joitakin pieniä sivu-uomia, joita on lueteltu alla olevassa taulukossa. Tietojen lähteet on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty kunkin sivu-uoman osalta oikeassa sarakkeessa.[24][6]

Sivu-uoman
nimi
suom. 		Nimi
ven.
 		 Pääuoman
kohta
 		 Etäisyys
Laatokasta
(km)		 Pituus
(km)
 		 Virtaama
(MQ m³/s)
 		 Valuma-
alue
(km²)		 Lähteet
 
 
Joensuunjoki laskee Simpelejärveen, josta on noin 85 kilometriä Laatokkaan.
HumallamminojaTyrjänjärvi9345,–,3,5,5,–,–
MyllyojaHaisuanjoki995,–,3,3,–,–,–
MalahvinojaMalahvinjoki (Малахвинйоки)Haisuanjoki1016,3,3,3,–,–,–
RajajokiYlä-Tyrjä1025,–,3,3,–,–,–
KoskutjokiKoskutjoki (Коскутйоки)Ylä-Tyrjä10410205,3,3,3,5,–,7
KivikkojaPieni Rautjärvi1055,–,3,5,–,–,–
SaarenjokiPieni Rautjärvi10525,–,3,5,5,–,–
KoskenjokiPieni Rautjärvi1076155,–,3,5,5,–,7
KontionjokiPieni Rautjärvi10845,–,3,5,5,–,–
KoskutjokiPieni Rautjärvi11155,–,3,5,5,–,–
PahansillanjokiPieni Rautjärvi1115,–,3,5,–,–,–
RaitilanjokiPalokummunjoki1135,–,3,5,–,–,–
Pääuomaa on Palokummunjoessa Raitilanjoen yläpuolella vielä 5 kilometriä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = Karttapaikan verkkopalvelu, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista [13], 7 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([25][26])

Katso myös

Huomioita
  1. Pääuoman kulku ja pituuden määritys on päätelty yhdistelemällä eri lähteitä ja mittaamalla osuuksia karttapalveluiden sivustoilta. Päättely on esitetty artikkelin kappaleessa ”Pääuoma”.
  2. Asia katsottu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer tai ACME.

    Lähteet
    1. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
    2. Hiitolanjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.4.2023.
    3. ”Part IV, Chapter 8”, Drainage Basin of The Baltic Sea. Second Assessment of Transboundary Rivers, Lakes and Groundwaters. UNECE, 2011. verkkosivu (PDF) (viitattu 7.4.2023). (englanniksi)
    4. Komulainen, S.F: & al.: Assessing the Environmental Conditions of Rivers on the Northern Coast of Lake Ladoga by Chemical Characteristics and the Structure of Hydrobiocenoses. Water Resources, 2016, 43. vsk, nro 3, s. 486–494. Pleiades Publishing. ISSN 0097-8078. ResearchGate (PDF). Viitattu 12.1.2022. (englanniksi)
    5. Kokkolanjoki (Кокколанйоки) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 21.3.2022. (venäjäksi)
    6. Hiitolanjoki (03) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.3.2022.
    7. Pienen Rautjärven latvahaara (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.3.2022.
    8. Hiitolanjoki Lappeenranta: Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 23.3.2022.
    9. Silamusjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 19.3.2022
    10. Hiitolanjoen yläosan valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 19.3.2022
    11. Joensuunjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 19.3.2022
    12. Vääräjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 19.3.2022
    13. Haisuanjoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 19.3.2022)
    14. Änäjoki, Эняйоки (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 22.3.2022. (venäjäksi)
    15. Hiitolanjoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 21.1.2022)
    16. Lohijoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
    17. Korkeamäenojan valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
    18. Lahdenojan valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
    19. Peruspohjanjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
    20. Myllyjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
    21. Romanonjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
    22. Koirajoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
    23. Majojienjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
    24. Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alue (03.04) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.3.2022.
    25. Koskutjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
    26. Koskenjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022

      Aiheesta muualla
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.