Hiirenportaat
Hiirenportaat eli aitohiirenportaat (Athyrium) on saniaisten suku, johon kuuluu noin 180 kuivalla maalla elävää lajia[1] Hiirenportaita tavataan maapallon kaikilla puolilla.[2]. Suomessa tavataan luonnonvaraisena kahta hiirenporraslajia: soreahiirenporras eli hiirenporras (Athyrium filix-femina) ja tunturihiirenporras (Athyrium distentifolium).
| Hiirenportaat | |
|---|---|
 Soreahiirenporras (Athyrium filix-femina) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Polypodiopsida |
| Lahko: | Polypodiales |
| Heimo: | Hiirenporraskasvit Athyriaceae |
| Suku: |
Hiirenportaat Athyrium Roth |
| Katso myös | |
Muutamia hiirenporraslajeja käytetään monivuotisina koristekasveina. Näitä monivuotisina koristekasveina käytettäviä lajeja ovat soreahiirenporras eli hiirenporras (Athyrium filix-femina), tunturihiirenporras (Athyrium distentifolium) ja japaninhiirenporras (Athyrium niponicum).[3]
Lajeja
- Athyrium distentifolium (syn. Pseudathyrium alpestre) – tunturihiirenporras
- Athyrium filix-femina – soreahiirenporras eli hiirenporras
- Athyrium niponicum – japaninhiirenporras (syn. Anisocampium niponicum – japaninkeijunporras keijunportaiden suvussa)
Lähteet
- Den virtuella floran: Majbräknar (Athyrium) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 30.3.2008. (ruotsiksi)
- Farngarten (Arkistoitu – Internet Archive)
- Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.