Hiidenvesi

Hiidenvesi muodostuu seuraavista altaista:

• Kirkkojärvi: Pinta-ala 1,6 km², suurin syvyys 3,5 metriä ja keskisyvyys 1,1 metriä
• Mustionselkä: Pinta-ala 2,7 km², suurin syvyys 4,5 metriä ja keskisyvyys 1,7 metriä
• Nummelanselkä: Pinta-ala 3,8 km², suurin syvyys 7 metriä ja keskisyvyys 2,5 metriä
• Kiihkelyksenselkä: Pinta-ala 10,5 km², suurin syvyys 33 metriä ja keskisyvyys 11,2 metriä

Hiidenvedessä on useita saaria, joista yksi on Papinsaari.

Vedenlaatu Hiidenvedessä on välttävä. Vesi on savipitoista ja sameaa. Järvi on voimakkaasti ulkokuormitteinen. Vedenlaatuun vaikuttavat paljolti pelloilta ja ojista tulevat ravinnepitoiset vedet. Toisinaan järvestä tavataan voimakkaita sinileväkukintoja, joihin on pyritty vaikuttamaan muun muassa hoitokalastamalla. Toistaiseksi tuloksia parempaan suuntaan ei ole kuitenkaan havaittu, johtuen osittain siitä, että kuormittavat tekijät ovat isojen peltoalojen ja suoraan järveen johtavien ojien vuoksi suuret. Järvi on myös suhteellisen matala ja veden virtaama ei ole kovin suuri, jolloin pintavedet lämpenevät hyvin nopeasti sinilevälle suotuisiin lämpötiloihin. Toisaalta järveä ympäröiva maasto on hyvin kumpumaista ja pellot sijaitsevat laajalti siten, että sadekausina valumavedet valuvat erittäin nopeasti suoraan järveen tuoden mukanaan humusta ja ravinteita.

Ratkaisuksi ongelmaan on esitetty muun muassa rantavyöhykkeelle istutettavaa viherkasvi- ja puustokaistaletta, jolloin suurin osa ravinteikkaasta valumavedestä imeytyisi maahan rantavyöhykkeen kasvillisuuden käytettäväksi. Toisaalta on myös ehdotettu, että suoraan pelloilta järveen tulevia ojituksia pitäisi pohjapadottaa taikka välttää tämän tyyppisten ojien rakentamista kokonaan. Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi rannanmyötäisesti kaivettua imeytysojaa, joka keräisi pelloilta tulevan savisen veden, jossa vesi voisi seishtaa. Suurin osa humuksesta ja ravinteista painuisi ojan pohjalle ja loppu vesi imeytyisi sora ja hiekkakerroksen sekä vihervyöhykkeen kautta järveen. Esitykset eivät ole saaneet maanviljelijöiltä suurta kannatusta lähinnä peltopinta-alojen pienenemisen ja rakennustöiden kustannusten vuoksi. EU:sta saatavat tuet eivät riitä kattamaan hankkeen kustannuksia. Ainakaan toistaiseksi laki ei velvoita välttämään suoria ojituksia järveen eikä rakentamaan imeytysojia vaikka Ympäristöministeriössä asiaa on pohdittu, joten todennäköisesti järven kuormitustasot pysyvät ennallaan. Laajaa kunnostushanketta varten on laadittu suunnitelma, niin kutsuttu (Saarijärvi 2003).

Hiidenveden rantatörmillä on ollut asutusta todistettavasti ainakin kivikaudesta alkaen. Tätä tukevat muun muassa Vihdistä löytyneet kalliokaiverrukset.[2] Hiidenvesi on tarjonnut toimeentuloa ja ravintoa huonoinakin aikoina, kun kuivat kaudet ja halla ovat rajoittaneet viljasatoja. Ihmiset ovat jo vuosisatojen ajan hyödyntäneet Hiidenveden runsasta kalakantaa. Kalastus on edelleenkin tärkeä osa järven virkistyskäyttöä. Järven rannat on nykyisellään mökitetty täyteen ja tässä tarkoituksessa järvi palvelee sijaintinsa vuoksi lähinnä pääkaupunkiseudun asukkaita. Hiidenvedellä toimii myös purjehdusseura, Hiidenveden purjehtija (Hiipu)[3], joka on erikoistunut muun muassa purjelautailuun, purjehdukseen ja melontaan. Seura on Nummelan Tarmon jaosto, joka perustettiin 1981. Kesäisin joka tiistai voi tutustua seuran toimintaan ja kokeilla melontaa, purjelautailua tai purjehdusta. Hiidenvesi mahdollistaa myön muun veneilyn, koska se on varsin laajalle levittäytynyt ja rikkonainen ja siltä on yhteys Lohjanjärveen.

Helsingin kaupunki käyttää Hiidenvettä varavesilähteenään. Muun muassa Päijännetunnelin remontin yhteydessä vuonna 2008 noin miljoona ihmistä sai juomavetensä Hiidenvedestä.[4] Siten vesistöjen saastuminen ja pilaantuminen ei ole ainoastaan mökkiläisten ja järven rannalla asuvien ihmisten ongelma vaan välillisesti ongelma koskee useampia, vaikka moni ei asiaa tiedä tai huomioi.[5]

Hiidenveden tilavuus on noin 195 miljoonaa kuutiometriä eli 0,195 kuutiokilometriä.[1]

Hiidenvettä säännöstellään Väänteenjoessa sijaitsevan padon kautta. Säännöstely on aloitettu 1970-luvulla. Säännöstely toimii Helsingin kaupungin vedenhankinnan varajärjestelmän osana. Padon vierelle valmistui kuntien ja valtion yhteisenä hankkeena vuonna 2009 venesulku ja kalatie. Se on parantanut veneilymahdollisuuksia Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä sekä mahdollistanut vaelluskalojen liikkumisen vesistöissä. Hanke ei aiheuttanut muutoksia vedenkorkeuksiin, virtaamiin eikä säännöstelyyn.[4]

Säännöstelyrajat on sidottu kalenteriin, mutta suurin sallittu juoksutus määräytyy padon suurimman purkautumiskyvyn perusteella. Ennen tulvaa ja sen aikana on kaikki patoluukut pidettävä auki. Hiidenveden purkautumiseen vaikuttaa oleellisesti alapuolella sijaitsevan Lohjanjärven vedenkorkeus. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on määritetty Hiidenveden ranta-alueille alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi NN+ 33,30 m. Tavoitteena on, että kunnat huomioisivat suosituksen ja ohjaisivat uudisrakentamista sen mukaisesti. Kuntien rakennusjärjestyksissä ei ole aina huomioitu tulvan mahdollisuutta riittävän suurella varmuudella.[6] [7]

Hiidenvedelle ovat tyypillisiä lehto- ja sekametsäkasvillisuuden peittämät rannat ja toisaalta alavat pellot. Lehtokasvillisuus on tyypillistä ravinteikkaan maaperän ja eteläisen sijainnin vuoksi. Alueella tavataan useita eteläisiä kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat harvinaisia muualla Suomessa. Tammet, saarnet ja lehmukset sekä kevätkukat, kuten sini-, valko-, kelta- ja kangasvuokko kuuluvat Hiidenveden, etenkin etelän puoleisen päädyn kasvillisuuteen. Pohjoisemmaksi mentäessä kasvusto muuttuu sekametsätyyppiseksi ja kuusi- ja koivuvaltaiseksi.

Hiidenvesi (23.031.1.001) kuuluu Hiidenveden lähialueeseen (23.031), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Karjaanjoen vesistössä (23). Toinen jakovaihe on Hiidenveden alue (23.03). Hiidenveden lähialueen ainoat yli hehtaarin laajuiset vakavedet ovat Hiidenvesi ja Oravalanlampi.[8]

• Hiiden alue

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hiidenvesi Wikimedia Commonsissa

• Hiidenvesi (Järviwiki)