Hietakastikka

Hietakastikka (Calamagrostis epigejos) on monivuotinen isokokoinen heinälaji, jonka tunnistaa muihin pohjoiseurooppalaisiin kastikoihin verrattuna tiheistä ja kookkaista röyhyistä. Tähkylät ovat harmaanvihreät tai sinipunertavan ruskeat.[1]

Hietakastikka
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Alaheimo: Pooideae
Suku: Kastikat Calamagrostis
Laji: epigejos
Kaksiosainen nimi

Calamagrostis epigejos
(L.) Roth
Synonyymit
  • Calamagrostis epigeios
Katso myös

  Hietakastikka Wikispeciesissä
  Hietakastikka Commonsissa

Hietakastikka voi risteytyä luhtakastikan (C. stricta), viitakastikan (C. canescens), metsäkastikan (C. arundinacea) ja merikastikan eli rantakauran (C. arenaria, syn. Ammophila arenaria) kanssa. Hietakastikan ja rantakauran risteymä tunnetaan nimellä itämerenkastikka eli itämerenkaurikka (Calamagrostis × baltica). Hietakastikan ja metsäkastikan risteymä tunnetaan tupaskastikkana (Calamagrostis × acutiflora).[2]

Elinympäristö ja levinneisyys

Kastikoiden joukossa hietakastikka on kuivien paikkojen suosija.[1] Se kasvaa enimmäkseen kuivilla paikoilla, muun muassa valoisissa kangasmetsissä, kallioilla, hietikoilla, harjurinteillä, rantakivikoissa, kulo- ja hakkuualoilla sekä tienpenkereillä. Kasvustot ovat usein laajoja.

Hietakastikka kasvaa lähes koko Euroopassa eteläisimpiä Välimeren maita lukuun ottamatta. Aasiassa sitä kasvaa Siperian halki Japaniin, Koreaan ja Koillis-Kiinaan ulottuvalla alueella. Lisäksi lajia tavataan uustulokkaana itäisessä Pohjois-Amerikassa.[3]

Suomessa hietakastikka on hyvin yleinen maan etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Lapin välillä sen yleisyys vaihtelee yleisestä melko yleiseen. Pohjois-Lapissa hietakastikkaa kasvaa vain harvakseltaan.[4]

Lähteet
  • Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 868. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

Viitteet
  1. Lasse J. Laine: Suomen luonto-opas, s. 126.
  2. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 43.)
  3. Anderberg, A.: Den virtuella floran: Bergrör (Calamagrostis epigejos) — Norra halvklotet (Hietakastikan levinneisyyskartta) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.4.2010.
  4. Kasviatlas 2018: Hietakastikan (Calamagrostis epigejos) levinneisyys Suomessa.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.