Hetehorsma

Hetehorsma (Epilobium alsinifolium) on horsmien sukuun kuuluva, lähinnä Euroopassa, vuoristoissa ja pohjoisissa havumetsissä tavattava ruohokasvi.

Hetehorsma
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Myrtales
Heimo: Horsmakasvit Onagraceae
Suku: Horsmat Epilobium
Laji: alsinifolium
Kaksiosainen nimi

Epilobium alsinifolium
Vill.
Katso myös

  Hetehorsma Wikispeciesissä
  Hetehorsma Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Hetehorsman kukinto.

Monivuotinen hetehorsma kasvaa 10–30 cm korkeaksi. Kasvin tyvellä on pitkiä, vahvoja ja valkoisia maarönsyjä. Varsi on haaraton tai pensasmaisesti haarova, paksu ja lyhytynivelvälinen. Alaosastaan varsi on kalju, ylempää viiruttaisesti kaarikarvainen tai joskus myös nystykarvainen. Vastakkain olevat lehdet ovat lähes ruodittomia, puikeita, leveätyvisiä, kapeakärkisiä, terävähampaisia, paksuhkoja, usein hieman kouruisia ja väriltään tummanvihreitä. Kukinto on lehdekäs ja sen ranka on viiruttaisesti kaarikarvainen tai toisinaan myös nystykarvainen. Kukinnon tukilehdet ovat muiden lehtien kaltaisia. Kukkaperät ovat vaihtelevassa määrin kaari- ja nystykarvaisia. Kukassa on neljä verho- ja terälehteä. Kukan teriö on tummanpurppuranpunainen. Sikiäin on tumma ja lähes kalju, emin luotti on nuijamainen. Suomessa hetehorsma kukkii heinä-elokuussa. Kasvin hedelmänä on 4–7 cm pitkä roteva, yläviisto kota, joka on kalju ja väriltään punertavanruskea. Haivenelliset siemenet ovat 1,3–1,8 mm pitkiä, kapean vastapuikeita, kaulallisia, sileitä ja väriltään tummanruskeita.[1]

Hetehorsma voi risteytyä pohjanhorsman (E. hornemannii) ja suohorsman (E. palustre) kanssa. Risteymä pohjanhorsman kanssa on marto, suohorsman kanssa lähes marto.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö

Hetehorsmaa tavataan lähes pelkästään Euroopassa, jossa se on lähinnä vuoristoseutujen ja pohjoisten havumetsien laji. Sitä kasvaa muun muassa Islannissa, Norjan ja Ruotsin keski- ja pohjoisosissa, Suomen pohjoisosissa, Kuolan niemimaalla, Skotlannissa, Alppien alueella, Keski-Italiassa, Karpaateilla, Balkanin vuoristoseuduilla sekä paikoin Espanjassa ja Kreikassa. Euroopan ulkopuolella hetehorsma on tavattu ainoastaan Grönlannin länsirannikolla.[3] Suomessa hetehorsma on alkuperäinen laji.[2] Sitä tavataan Oulun–Kajaanin korkeudelta Lapin pohjoisosiin. Runsaimmillaan hetehorsma on Keski-Lapissa. Lajia on tavattu myös Etelä-Karjalasta kaukana muista Suomen esiintymistä.[4]

Hetehorsma vaatii kostean kasvuympäristön. Tyypillisesti sitä tavataan havumetsissä pehmeässä sammalikossa lähteiden ja hetepurojen liepeillä. Laji on kalkinsuosija.[2][3]

Lähteet
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet
  1. Retkeilykasvio 1998, s. 295, 300.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 300.
  3. Den virtuella floran: Källdunört (Epilobium alsinifolium) (myös levinneisyyskartta) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.1.2014. (ruotsiksi)
  4. Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2012: Hetehorsma (Epilobium alsinifolium) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 14.1.2014.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.