Hervannan toimintakeskus

Toimintakeskuksessa on kolme rakennusta – elokuvateatteri, kirjastorakennus ja terveysasema – jotka suunniteltiin ja rakennettiin samaan aikaan. Niiden väliin jää kapeahko kävelykatu ja pieni keskusaukio. Ulkoarkkitehtuurin kaarevat punatiilipinnat ja toisissaan kiinni olevat katokset liittävät rakennukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Toimintakeskus yhdistyy kiinteästi myös viereiseen Käärmekallioon ja Runoilijanpuistoon.[2][3][4]

Moni-ilmeisimmän osan toimintakeskuksesta muodostaa kirjastorakennus, johon sijoitettiin alun perin paitsi Hervannan kirjasto myös palo- ja poliisiasemat, nuorisotilat sekä ravintola- ja liiketiloja. Elokuvateatteriin tehtiin 100- ja 200-paikkaiset salit, ja terveysasemarakennukseen valmistui puolestaan tilat terveysasemalle, sosiaalitoimistolle ja apteekille.[2] Paloasema, poliisin palvelupiste ja sosiaalitoimisto eivät enää nykyään sijaitse toimintakeskuksessa.[4][6] Myös säännöllinen elokuvateatteritoiminta on päättynyt, mutta teatterirakennuksen salit ovat edelleen kulttuurikäytössä sekä tapahtuma- ja kokoontumistiloina.[7]

Pietilät valitsivat Hervannan keskusakselin julkisivumateriaaliksi punaisen tiilen, joka erottui ympäröivästä betoniarkkitehtuurista. Tiilipinnat loivat lisäksi ajatuksellisen yhteyden Tampereen vanhoihin tehdasrakennuksiin. Nuori lähiö haluttiin näin kytkeä kaupungin menneisyyteen.[2]

Toimintakeskuksen arkkitehtuurissa on historiallisia viittauksia myös eurooppalaisten kaupunkien arkadeihin ja jopa Lähi-idän rakennusperintöön. Esimerkiksi toimintakeskuksen pitkät, kaartuvat räystäät ovat saaneet vaikutteita irakilaisesta Basran kaupungista, jossa Reima Pietilä kävi luonnostelemassa katettuja basaarikatuja.[2]

Hervannan toimintakeskukseen on siirretty entisen Branderin kahvilan sisustus, jonka Pietilät suunnittelivat vuonna 1963. Kahvila toimi Kalevan kirkon sisätilojen kokeiluprototyyppinä. Branderin liiketila sijaitsi Tampereen Kauppakadun ja Hämeenpuiston kulmassa vuoteen 1984 asti. Kun Brander luopui paikasta, Tampereen kaupunki hankki omistukseensa kahvilan kalusteet sekä puiset seinä- ja kattorakennelmat.[8][9][10]

Toimintakeskus on suojeltu asemakaavalla vuonna 2002. Sen mukaan kyseessä on ”rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus”, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä niin, että kohteen merkittävä kaupunkikuvallinen luonne ja arkkitehtoninen arvo säilyy.[2]

Museovirasto on luokitellut toimintakeskuksen ja muut keskusakselin rakennukset valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.[3] Hervannan työt ovat Pietilöiden laajin rakennuskokonaisuus Suomessa.[4] Heidän tyylinsä poikkeaa modernin arkkitehtuurin valtavirrasta.[2]

• 
  Rakennusten räystäät kaartuvat näyttävästi ylös- ja ulospäin.
• 
  Terveysaseman julkisivussa on pilareita ja kapeita ikkunoita.
• 
  Kirjastorakennusta ja terveysasemaa yhdistää mutkitteleva silta.
• 
  Kirjaston sisäänkäynti sijoittuu kävelykadulle katoksen alle.
• 
  Kaarevat muodot toistuvat ovien yksityiskohdissa.
• 
  Kirjastorakennuksen vieressä sijaitsee Runoilijanpuisto.
• 
  Rakennus sulautuu maastoon. Puistossa on Laila Pullisen taidetta.

• VirtualTampere: Virtuaalivierailu Hervannan elokuvateatteriin